*

Rahan Valhe Puheenvuoroja maailman tärkeimmästä vaietusta asiasta

IMF tutki: mitä jos pankit eivät loisikaan enää meidän rahaamme?

  • IMF tutki: mitä jos pankit eivät loisikaan enää meidän rahaamme?

Kuvittele pankkijärjestelmä, jossa suurten pankkien tappioita ei tarvitsisi koskaan siirtää veronmaksajien maksettavaksi, jossa pankit voisivat mennä konkurssiin viemättä toisiaan ja koko taloutta mukanaan, jossa ei olisi jatkuvaa boom-and-bust sykliä, jossa kotitalouksien ja yritysten olisi mahdollista investoida säästöistään ilman, että suuri osa niiden tuloista kuluu aina velanhoitoon ja jossa valtion ei tarvitsisi koskaan velkaantua pankeille. Kuulostaako mahdottomalta?

Hiljattain ilmestynyt IMF:n tutkimus väittää, että tämä kaikki ja paljon muuta olisi mahdollista saavuttaa yhdellä yksinkertaisella muutoksella pankkien kirjanpitoa koskeviin säännöksiin ilman mitään merkittäviä haittavaikutuksia muulle taloudelle. Kyseessä on IMF:n tutkijoiden Jaromir Benesin ja Michael Kumhofin julkaisu "The Chicago Plan Revisited", jossa he arvioivat vuonna 1936 keskellä suurta lamaa sen ajan merkittävimpien taloustieteilijöiden Irving Fisherin ja Henry Simonsin USA:n hallitukselle esittämää suunnitelmaa, jonka oli tarkoitus päättää suuri lama USA:ssa ja estää vastaavaa tapahtumasta tulevaisuudessa.

Alkuperäisen Chicagon suunnitelman ydinajatus oli, että rahan luominen ja rahan tuhoaminen erotettaisiin kokonaan pankkien lainaustoiminnasta määräämällä niille 100% reservivaatimukset, mikä estäisi niitä luomasta uusia pankkitalletuksia luotonlaajennuksen yhteydessä ja tuhoamasta niitä lainojen takaisinmaksun yhteydessä. Rahan luominen ja sen määrän hallinta siirtyisi näin valtion tehtäväksi.

Fisher näki, että suuri lama aiheutui massiivisesta velkadeflaatiosta, kun 20-luvulla paisunut velkakupla puhkesi ja kierrossa olevan rahan määrä väheni rajusti ja hän näki, että perimmäinen syy tähän oli osittaisvarantoperiaatteella toimivan pankkisektorin kyky luoda 20-luvun kaltaisia keinotekoisia buumeja lisäämällä rahan määrää, mistä aina seurasi 30-luvun kaltainen katastrofaalinen velkadeflaatio, kun rahan määrä alkoi vähentyä velkaantumisen saavutettua maksiminsa. Chicagon suunnitelman piti puuttua tähän perimmäiseen syyhyn.

Mutta suunnitelmaa ei koskaan toteutettu, suuri lama loppui toiseen maailmansotaan ja rahareformin idea unohtui.

Alkuperäisen suunnitelman laatijoilla ei ollut käytössään nykyaikaisia tietokoneita, joilla he olisivat voineet simuloida ehdotuksensa makrotaloudellisia vaikutuksia, joten he saattoivat vain esittää omat arvauksensa. Nyt lähes sata vuotta myöhemmin IMF:n tutkijat käyttivät kaikista kehittyneimpiä tietokonesimulaatioita testatakseen, mitkä olisivat tämän Chicagon suunnitelman vaikutukset, jos se toteutettaisiin tänä päivänä USA:ssa ja heidän tuloksensa olivat ällistyttävät.

Fisher väitti vuonna 1936, että suunnitelman toteuttamisesta olisi neljä suurta hyötyä:

1. Suhdannevaihtelut tasoittuisivat ja niiden hallinta helpottuisi. IMF:n simulaation mukaan tämä pitää paikkansa, suhdannevaihtelut olisivat paljon nykyistä pienemmät ja vähemmän tuhoisat, mikäli pankit eivät voisi vaikuttaa kierrossa olevan rahan määrään.

2. Pankkipaniikit, missä ihmiset ryntäävät pankkiin hakemaan rahojaan loppuisivat kokonaan. Tämä on itsestään selvää, koska reformin jälkeen pankeilla olisi oikeasti hallussaan sinne talletetut rahat. Mitään talletussuojaa ei enää tarvittaisi, eikä edes pankin konkurssilla olisi sen suurempia haitallisia vaikutuksia muulle taloudelle. Moral hazard myös poistuisi, koska reformin jälkeen epäonnistuneita pankkeja ei olisi mitään tarvetta pelastaa.

3. Julkinen velka vähenisi hyvin merkittävästi. Benesin ja Kumholfin simulaation mukaan valtion tulisi aluksi luoda uutta rahaa hyvin suuret määrät, jotta pankit voisivat täyttää 100% varantovaatimuksensa. Tämä johtaisi hetkessä tilanteeseen, jossa USA:n nykyinen valtionvelka, joka on noin 80% BKT:stä olisikin reformin jälkeen noin miinus 30% BKT:stä, eli mikä oli ennen velkaa valtiolle olisikin reformin jälkeen varallisuutta valtiolle. Raha ei syntyisi enää valtion velkaantumisesta pankeille, vaan pankkien velkaantumisesta valtiolle. Seigniorage on termi, joka kuvaa rahan valmistamiskustannusten ja rahan nimellisarvon välistä eroa, eli hyötyä, joka tulee sille taholle, joka rahan luo ja kun digitaalisen rahan valmistuskustannukset ovat nolla ja kun tähän asti pankeille kuulunut seigniorage lähes kaikesta rahasta tulisi reformin toteuttamisen yhteydessä kaikki valtiolle yhdellä hetkellä, olisi se valtiontaloudella suunnilleen sama asia kuin lottovoitto on kotitaloudelle.

4. Yksityissektorin velka vähenisi merkittävästi. Benesin ja Kumholfin yhdistävät tämän kohtaan 3, niin että valtio jakaisi reformin sille tuoman valtavan hyödyn kotitalouksien kanssa sillä ehdolla, että ne käyttävät uuden rahan velkojensa maksamiseen. Tämä yhdistettynä siihen, että reformin jälkeen kotitalouksien ja yritysten velkaantuminen ei olisi enää tarpeen rahan luomiseksi vähentäisi Benesin ja Kumholfin simulaation mukaan yksityissektorin velkaa noin 100% BKT:sta, USA:n nykyisestä tasosta 190% BKT:sta tasolle noin 80% BKT:sta.

Joten Benes ja Kumholf vahvistivat kaikki alkuperäisen suunnitelman väitteet sen tuomista hyödyistä. Heidän simulaationsa toi ilmi myös kaksi muuta merkittävää hyötyä.

Simulaation mukaan reformin toteuttaminen johtaisi tuotantomäärien kasvamiseen nykyisestä noin 10% vuosittain johtuen siitä, että kuluttajilta ja yrityksiltä poistuisi tarpeeton velkataakka ja kaikki sen tuomat riskit.

Lisäksi Benes ja Kumholf toteavat, että mikäli valtio lisäisi rahan määrää noin 2% vuosittain, olisi mahdollista saavuttaa nollainflaatio ilman mitään niistä haitallisista seurauksista, mitä nollainflaatio aiheuttaisi nykyisessä järjestelmässä, missä kaikki raha on pankkien luomaa korollista velkaa.

Eli itse IMF:n tutkijat toteavat, että kaikki nämä hyödyt voitaisiin saavuttaa välittömästi ilman haitallisia sivuvaikutuksia pelkästään kieltämällä pankkeja luomasta rahaa tyhjästä ja ottamalla raha takaisin yhteiskunnan hallintaan. Luulisi, että kyseessä olisi suuri uutinen, mutta aluksi ainoastaan jotkin aktivistijärjestöt ja muutamat akateemikot edes huomiovat tämän tutkimuksen ilmestymisen. Viimein toissapäivänä eräs maailman arvostetuimmista taloustoimittajista Ambrose Evans-Pritchard kirjoitti aiheesta The Telegraphiin varsin myötämielisen artikkelin "IMF´s epic plan to conjure away debt and dethrone bankers", joka ainakin kommenttien ja jakomäärien perusteella näyttäisi olevan todellinen sensaatio.

Toivokaamme että tämä on vasta alkua, koska jos tänä päivänä ei ole tarvetta aivan uudenlaisille ideoille maailman velka-, pankki- ja finanssikriisien ratkaisemiseksi, niin milloin sitten?

 

Tästä voit katsoa, kun toinen tutkimuksen kirjoittajista Michael Kuholf selittää noin 40 minuuttia kestävässä luennossa heidän keskeisimmät löydöksensä ja vastaa yleisön kysymyksiin. Luento on erittäin hyvä ja avaa tämän tutkimuksen tematiikkaa paljon helpommin kuin matematiikaksi kirjoitettu alkuperäinen paperi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

37Suosittele

37 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Kiitokset selkeästä kuvauksesta ja eritoten linkeistä!

Pari kommenttia:

1. Veikkaisin kuitenkin että kyseinen valuuttajärjestelmä olisi kultakannan kaltainen (yliarvostettu) erittäin kova valuutta. Oletettavasti suurin osa kilpailevista valuutta-alueista jatkaisi inflatoivilla FIAT-rahoilla, ja tämän kovan valuutan palkansaajat kuitenkin vanhasta muistista ja typeryydestä johtuen vaatisivat palkankorotuksia,varsinkin julkisella puolella. Moinen valtio olisi tuolloin tuotapikaa täysin kilpailukyvytön jo noin viiden vuoden jälkeen? Saavutettuja etuja sitten poliittisesti rahoitettaisiin suoraan keskuspankin laarista - mutta superkovalla rahalla, eli erittäin vaarallisesti.

Näinhän kävi hiukan kultakannan kanssa - Nixon joutui rikkomaan USD linkin kultaan 1971 kun muut valtiot kuten Ranska alkoivat vetämään välistä. Veikkaisin että samanlainen rikkoutuminen olisi edessä tässäkin. Poliitikot eivät voi vastustaa mielestäni uskottavasti kovan rahan dilutoimista "väliaikaisilla elvyytyksillä" - nämä ajavat takaisin FIAT-rahaan, varsinkin kun oletettavasti systeemin keskuspankki ei kuitenkaan saisi olla poliittisesti itsenäinen.

2. Seignioragen arvo on historiallisen pieni nykyisessä nollakorkomaailmassa. Vaikka setelikanta ei maksa keskuspankille juuri mitään ja koska keskuspankin antolainauskorko on vain muutamia prosentin kymmenyksiä, ei suurellakaan volyymilla paljon tienata keskuspankin kulujen jälkeen. Lottovoittosi kuulostaa hiukan yliampuvalta?

3. Varjopankkisektorin tai ylipäätänsä M3-rahan ja sen panttausketjujen eliminointi rahaa painamalla tuskin on suoraviivaista. Ponzeja ja muita väärinkäytöksiä tämäkään syteemi ei mielestäni poistaisi. Täytyypä katsoa videosi...

Pohdin M3:n roolia täällä:
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1135...

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Kiitos Sami kommentista. Tässä minun vastakommenttini

1. Tämä pelkosi julkisen puolen palkankorotuksista kilpailukyvyn tuhoajana tuntuu minusta ehkä vähän kaukaa haetulta ja jossain määrin triviaalilta ongelmalta tämän reformin tuomien hyötyjen rinnalla.

Ja tämä reformoitu rahahan olisi myös juuri nimenomaan fiat-rahaa, se olisi vain velatonta fiat-rahaa, eikä mikään periaatteessa estäisi sen inflatoimista. Yleensähän tätä ideaa, missä rahanluonti siirretään pankeilta valtiolle kritisoidaan juuri siitä, että sehän aiheuttaisi kauhean inflaation kun poliitikot pääsisi rahaa luomaan.

2. Tässä on vakava väärinymmärrys. Valtiovalta nykyisinkin todellakin luo setelistön, kolikot ja liikepankkien reservit keskuspankkitille, mutta nämä yhdessä muodostavat häviävän pienen osan kokonaisrahamäärästä. Lähes kaikki "raha" nykyisin muodostuu pankkitalletuksista, digitaalisesta liikepankkirahasta, jota liikepankit luovat luotonlaajennuksen yhteydessä ja juuri tätä rahamäärää koskevaa seignioragea tarkoitettiin kirjoituksessa. Se on aivan eri kokoluokkaa kuin pelkän käteisen seigniorage.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Ah, luulin että seigniorage oli keskuspankin setelistöön, M0-tasoon viittaava termi, en tiennytkään että myös pankkien M2:n mahdollisesti positiivinen nettokorkomarginaali on seignioragea. Nyt malli tuntuu selvemmältä.

Tuohon sanoisin että pankkien nettomarginaalinhan ei suinkaan tarvitse olla positiivinen, koska luottotappiot, toimintakulut, tiedonhankinta- ja valvontakulut sekä talletusten ja muun rahoituksen kustannukset voivat olla varsin kalliita. Nyt suomalaiset saavat reippaasti alle inflaation M2-rahaa pankeilta.

En usko että suunnitelmataloudellinen keskusjohtobyrokraattien myöntämä raha välttyisi lisääntyvältä lainahakemusten korruptiolta ja luottotappioilta. Lainojen ja talletusten hinnoittelu olisi myös mielestäni parempi jättää markkinamekanismille.

Mallissa pankit välittäisivät ilmeisesti vain olemassa olevia talletusrahoja eteenpäin lainaajille. Veikkaisin että uskallusta antaa vähänkään riskialttiille lainaajille ei olisi ja eiköhän sitten joku poliitikkoryhmä saisi päähänsä että näille pitäisi lainata suoraan keskuspankin laarista.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #8

Kyllä, mallissa pankit ainoastaan välittäisivät rahoitusta eivätkä enää loisi sitä niinkuin nykyisin.

Tähän esitettiin kaksi eri vaihtoehtoa, että pankit lainaisivat määräaikaistalletuksia tai että pankit lainaisivat nykyiseen tapaan reservinsä valtiolta, mutta niin, että niitä lainataan 100% eikä nykyistä 0-2%.

Luoton tyrehtyminen, rahoituksen huono saatavuus ja mahdolliset poliittiset väärinkäytökset ovat minustakin ne suurimmat riskit tämän mallin mukaisessa reformissa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Niin, itsekin olen ollut aina sitä mieltä, että ongelma, eli talous/finanssikriisi on yksityisen sektorin pankkijärjestelmän aiheuttama.

Kun sitä tuetaan, jatketaan samalla ongelmaa, vaikka ratkaisu olisi mahdollista tehdä julkisen puolen, eli valtioiden hyödyksi tehtävällä päätöksellä.

Siihen tullaankin, koska yksityisen sektorin järjestelmän tukeminen vain pahentaa tilannetta ja ajaudutaan väkisin kohti yhteisöllisempää ratkaisumallia.

No, sanotaan se tähän lopuksi suomennettuna: Maailman talousjärjestelmää, joka yksityissektorin hallinnassa ollut tähän asti, on sosialisoitava.

Muuta mahdollisuutta ei ole. Kapitalistin, ja muiden osuuskaupan päällysmiesten on turha vängätä vastaan.

Ainoa mahdollisuus on sosialisoida yksityistä sektoria, joka on syypää maailman tämänhetkiseen megalomaaniseen talousahdinkoon.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Sosialisointi on mielestäni ehkä vähän väärä sana kuvaamaan tässä esitettyä reformiehdotusta. Perinteinen sosialisointi tässä yhteydessä minun korvaani tarkoittaisi pankkien kansallistamista ja sitä minä, Fisher tai Talousdemokratia ry. ei varsinaisesti kannateta, vaan tässä puhutaan rahan kansallistamisesta, niin että oikeus luoda rahaa siirretään pois pankkisektorilta valtiolle, ja että raha luotaisiin vaurautena eikä velkana niinkuin nykyisin.

. suvituuli

Lyhyesti sanottuna kiinteä, ei paperirahaan perustuva rahajärjestelmä ei kerta kaikkiaan sovi nimenomaan p o l i i t i k o i l l e!!

Koska he eivät siinä voi inflatoimalla ryöstää kansalaisten omaisuutta, eivätkä velkaa ottamalla yrittää lunastaa niitä lupauksia äänestäjille, joihin - muuten kuin siirtämällä kustannukset katteettomalla velanotolla tulevien sukupolvien maksettavaksi - ei olisi varaa.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Äläs nyt suvituuli, tämähän olisi poliitikoille ihan varsinainen märkä uni kun ne saisi ihan itse "painaa" sitä rahaa, eikä tarvitsisi olla rahoitusmarkkinoiden armoilla sen velanoton suhteen.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

Suvituuli sen ylmepänä jo sanoikin. Ei tilanne merkittävästi parane jos rahanluontioikeus annetaan kokonaan valtiovallalle, nythän sillä jo keskuspankkijärjestelmän kautta on näppinsä pelissä.

Jokainen voi kuvitella minkälaiseen resurssien haaskaamiseen moinen johtaisi. Valtiovallala ei olisi minkäänlaisia intressejä kohtuullistaa rakenteita. Suuret rakeenteet haaskaavat resursseja. Ja kuten hyvin tiedetään raha ei ole vaurautta vaan todellinen vauraus luodaan kohdistamalla resurssit viisaasti. Raha vain on instrumentti joka autaa tässä, mutta jos jollakin taholla on valta luoda sitä halutessaan lisää niin ei tavalliselle kansalle takuulla hyvä heilu.

Raha tulisi täydellisesti vapauttaa kilpailulle ja tässä kilpailussa vahvoilla olisivat jalometallit sekä tuoreemat digitaaliset innovaatiot kuten bitcoin.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Kirjoitin, että raha olisi reformin jälkeen vaurautta eikä velkaa. Olen sinänsä kanssasi samaa mieltä, ettei raha itsessään ole todellista vaurautta, vaan todellista vaurautta on me ihmiset, me tietotaitomme ja kaikki ne tuotteet ja palvelut, mitä voimme tuottaa.

Puhumalla rahasta vaurautena viittasin enemmänkin tähän kirjanpitojargoniin. Nämä IMF:n tyypit sanoo "money as equity". Voisi myös sanoa, että "money as an asset" siinä, missä se nykyisin on "money as a liability". "Velattoman" rahan idea on juuri tämä, miten rahaa luetaan missäkin kirjanpidossa, mutta en tiedä miten sen parhaiten sanoisi, "raha vaurautena", "raha vastaavana" vai miten?

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

Tuo vauraus saivartelu jota harastamme on loppupeleissä semantiikkaa.

Varsinainen pointtini kommentissa oli, että tilanne ei parane jos fiat-rahan luonti siiretään kokonaan valtion haltuun. Kuplia syntyisi todennäköisesti samalla boom and bust kaavalla edelleen. Ilma pumpattaisiin kupliin vain vähän eri reittiä. Lisäksi julkinen sektori joka on kykenemätön hyödyntämään resursseja tehokkaasti, paisuisi kuin pullataikina. Pahimmassa tapauksessa, muutamassa vuodessa eläisimme täydessä sosialismissa.

Lisäksi on syytä muistaa, että imf kuitenkin vain on 188 valtion yhteinen instituutio. Tämänkaltainen ulostulo ei siis ole mikään yllätys. Pukki on niin sanotusti kaalimaan vartijana.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #18

Tämä on mielestäni aikamoista ideologista propagandaa, tiedän kyllä minkälaisista kirjoista peräisin. Siinä missä niissä johtopäätökset tehdään vedetään ideologisista premisseistä, tässä IMF:n tutkimuksessa ne taas tehdään historiallisista, empiirisistä faktoista. Historia ei tue väitettä, että yksityinen rahanluominen on jotenkin vähemmän kriisiytyvää kuin julkinen, vaan päinvastoin.

Jos puhutaan resurssien allokoinnista, niin tässä tapauksessahan kyse on rahan, eli velan allokoinnista ja kun se on nykyisin jätetty markkinoille, niin tiedämme, mihin tarkoituksiin tätä velkaa luodaan. Ainoa kestävä tapa luoda velkaa olisi luoda sitä tuottaviin investointeihin, jotka tuovat mukanaan kyvyn maksaa velka takaisin. Mutta nykyisen pankkisektorin lainaustoiminnasta alle 10% menee firmoille tuottaviin investointeihin ja loppuosa menee erilaisten omaisuusarvojen paisuttamiseen, asunmarkkinoille, osakkeisiin jne. sekä kulutusluottoihin ja kaikenlaiseen spekulointiin, mistä mikään ei ole minkään simulaation mukaan kestävä tapa velkaantua kokonaisuuden tasolla.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim Vastaus kommenttiin #21

"Historia ei tue väitettä, että yksityinen rahanluominen on jotenkin vähemmän kriisiytyvää kuin julkinen, vaan päinvastoin."

Voi olla, että muistan väärin, mutta minulla on vahva muistikuva, että sinä hypetit jossakin suomalaisessa nettidokkarissa sitä, että hopea on "oikeaa" rahaa. Se mekanismi millä mm. hopea saavutti validin vaihdonvälineen aseman aikanaan on juuri se mekanismi millä minä haluaisin vaihdonvälineemme nykyaikanakin määritettävän. Juuri tätä tarkoitan kun puhun yksityisestä rahasta. Siis haluan vapaiden markkinoiden valitsevan meille parhaat mahdolliset vaihdonvälineet.

Sitäpaitsi nykyraha on aika vahvasti valtiollista, vaikka pankeilla onkin mahdollisuus luottolaajentaa sitä. Valtiot keskuspankki nimisen intituution kautta luovat tietyn määrän niin sanottua M1 rahaa ja asettavat rajat sille miten suuret reservit pankeilla on oltava (vaikka rajat eivät kovin korkeat olekkaan) Toisin sanoen: Raha nykyään nimen omaan on valtioiden hyppysissä. Jos ei olisi ei kenelläkään olisi mitään mieltä käyttää voimakaasti inflatoituvaa fiat-rahaa.

Vaikka velan määrä onkin surempi kuin "kovan" rahan määrä, on nyky järjestelmäkin parempi kuin ehdottamasi, koska valtiolla ei olisi silloin mitään holttia eikä rajoitinta rahan luontiin. Meille kävisi muutamassa vuodessa samallalailla kuin muinaiselle roomalle. (Joka jatkoi kultakolikoitaan epäjalommilla metalleilla ja osittain tämän takia romahti.) Korostan kuitenkin vielä sitä, että en minäkään ole todellakaan mikään nykyisen rahajärjestelmän ylin ystävä.

Olet oikealla asialla, kun nostat aktiivisesti rahaa puheenaiheeksi. Harva oikeasti on edes tullut ajatelleeksi sitä, miten paljon huono rahajärjestelmä voi vääntää talouttamme vinoon synnytäen kuplia ja kärsimystä.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #29

Olet ymmärtänyt vähän väärin, mitä tarkoitin sillä "oikeaa" rahaa jutulla siinä leffassa, koska tarkoitin vain lähinnä, että ennen jalometalleilla oli pankkijärjestelmässä sama funktio kuin mikä keskuspankkirahalla nykyisin.

Kun kerta mainitsit muinaisen Rooman, niin minulla olisi tarjota vähän erilainen historiantulkinta. Roomassa tasavallan aikana rahana käytettiin nimittäin lähinnä pronssi- ja messinkikolikoita, joissa oli tinaa, rautaa ja muita hyvin halpoja metalleja ja jotka saivat arvonsa juuri nimenomaan niihin painetusta valtion leimasta, eivätkä kolikon sisältämistä metalleista. Koko "fiat-raha"-termikin on peräisin latinasta.

Mitä Roomalle sitten kävi, kun ne harjoittivat näin vastuutonta rahapolitiikkaa? No ne loi suurimman, voimakkaimman ja rikkaimman imperiumin mitä maailma oli siihen saakka nähnyt. Valtio painoi leimansa näihin arvottomiin metallinpalasiin ja ne oli rahaa sen jälkeen ja niillä saattoi maksaa sotilailla ja akveduktien rakentajille jne. ja niin toimi Rooman rahapolitiikka. Vasta myöhempinä aikoina kulta yleistyi, ja kun kulta oli niin niukkaa, kullanomistajat lainasivat sitä korkeaan hintaan ja saattoivat kaikki valtiota myöten velkaan, ja siitä seuranneessa ahdingossa ne keisaritkin sitten laimensivat niitä kultakolikoita ja sitä myöten Rooman politiikkakin muuttui yhä enemmän oligarkian hallitsemaksi korruptioksi, hyvin samaan tapaan kuin vaikka USA:ssa tänä päivänä.

Kiinassa aikoinaan keisarit ottivat myös itselleen yksinoikeuden painaa valtakunnan paperirahaa, joka sai arvonsa pelkästä paperiin laitetusta keisarin merkistä ja tämä systeemi piti yllä ellei koko maailman niin ainakin Idän suurinta ja rikkainta valtakuntaa hyvin pitkiä aikoja.

Jos jätetään markkinoiden päätettäväksi, mitä raha on, päädytään ihan varmasti hyvin nopeasti superrikkaiden hallitsemaan oligarkiaan. Jos taas valtio ottaa takaisin sille kuuluvan vallan rahan luomiseen, niin se johtaisi tilanteeseen, jossa demokratian periaatteet toteutuisivat paljon nykyistä paremmin.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim Vastaus kommenttiin #30

Sinäänsä jännää, että roomasta ja sen raha systeemistä löytyy kaksi aivan päin vastaista näkemystä. Toisen mukaan rahan jatkaminen johti tuhoon toisen loistoon. Itse olen enemmän ensimmäisen kannalla.

Mutta olisi ajan tuhlausta alkaa omin sanoin kertaamaan tässä läpi sitä, että miksi. Siispä laitan linkin: http://mises.org/daily/3663

"Jos jätetään markkinoiden päätettäväksi, mitä raha on, päädytään ihan varmasti hyvin nopeasti superrikkaiden hallitsemaan oligarkiaan."

Mikä on se mekanismi mikä johtaa tähän? Mikä intressi tavallisella ihmisillä olisi käyttää valuutaa mikä on jonkin superrikkaan oligarkimafian hallussa?

"Jos taas valtio ottaa takaisin sille kuuluvan vallan rahan luomiseen, niin se johtaisi tilanteeseen, jossa demokratian periaatteet toteutuisivat paljon nykyistä paremmin."

Itse väitän, että tämä järjestely johtaisi juurikin siihen mitä vapaan järjestelmän kohdalla pelkäät. Mielestäni on todella ajattelamatonta antaa pienelle joukolle päätäntävalta asiasta johon oikeastaan kaikki linkittyy. Talouslaskun ongelman takia, politikkojen on mahdotonta suunnata resurssit viisaasti, jos annamme heille paikka aineen jolla he voivat paikata virheitään on saletisti varma, että he tätä paikkaa käyttävät ja lopulta inflatoivat koko pseudovaluutan niin rankkaan kuntoon, ettei elävä Erkkikään usko. Voit kuvitella mitä kävisi jos esimerkiksi Paavo Arhinmäki ja Jutta Urpilainen pääsisivät kahdestaan painamaan rahaa.

Kuten jo sanoin IMF on jäävi ottamaan kantaa tällaisin asioihin sillä heillä on oma lehmä ojassa.

Mitä mieltä muuten olet bitcoineista?

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #35

"Mikä intressi tavallisella ihmisillä olisi käyttää valuutaa mikä on jonkin superrikkaan oligarkimafian hallussa?"

-Yksinkertaisesti se, että hänelle tulee nälkä ja jotta hän saa kaupasta ruokaa, hänen tarvitsee saada jotenkin haltuunsa tätä valuuttaa.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim Vastaus kommenttiin #36

"Yksinkertaisesti se, että hänelle tulee nälkä ja jotta hän saa kaupasta ruokaa, hänen tarvitsee saada jotenkin haltuunsa tätä valuuttaa."

Mietitkö nyt asian aivan varmasti loppuun saakka? Jos vaihdonväline valittaisiin markkinoilla, ihmiset tuskin suosisivat valuuttaa joka on jonkun pienen ryhmän puikoissa. Eller hur? Sen sijaan sinun ehdottamasi on sitä jo alusta asti.

Niin mitä mieltä olet bitcoineista?

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #35

Bitcoin vaikuttaa minusta ponzilta, mut saamme nähdä.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim Vastaus kommenttiin #38

Voi olla. Minusta ainakin ideatasolla todella fiksu järjestelmä, käytäntö nähdään tottkai myöhemmin ajan kuluessa.

Kun vielä rahan lisääminen markkinoille tapahtuis siten, että jokainen yksikkö kerrottaisiin esimerkiksi 1.000007 tietyn ajan välein, eikä tuolla naurettavalla mainauksella. (jos sitä nyt yleensäkään edes tarvitsee lisätä)

Käyttäjän henrybrade kuva
Henry Brade Vastaus kommenttiin #39

Mikä mainauksesta tekee naurettavaa? Sehän on kerrassaan nerokas keksintö.

Ymmärrätkö nyt ensinnäkin, että tuota täysin päätöntä esimerkkiäsi käyttäen rahajärjestelmä toimisi niin, että jokainen rahaa valmiiksi omistava saisi lisää rahayksiköitä automaattisesti, tekemättä mitään? Se ei liene kovin fiksu malli.

Bitcoin-louhinnasta on tärkeää ymmärtää se, että sen päätarkoitus ei ole ylipäätään se rahanluontiprosessi, vaan sen päätarkoituksena on turvata Bitcoin-verkko ja mahdollistaa luotettavat rahansiirrot. Bitcoinin kirjanpito kun on täysin hajautettu (ei ole mitään pankkia tai keskustietokonetta), jolloin tarvitaan jokin mekanismi varmistamaan että järjestelmä toimii reilusti. Se on nimenomaan tuo louhinta.

Louhinnan kautta siis raa'alla laskentateholla varmistetaan, että rahansiirrot ovat luotettavia. Se on toiminut varsin hyvin. Tästä verkon ylläpidosta louhijat saavat palkkiona uusia bitcoineja, joka on siis louhinnan sivutuote, ja samalla kannustin tehdä louhintaa (joka on täysin välttämätön asia Bitcoinin kaltaiselle rahalle).

Tuo rahanluontimalli on myös reilu, eli raha luodaan vapailla markkinoilla työtä vastaan. Louhijoiden täytyy antaa tietokonetehoa ja sähköä verkon turvaamiseksi, ja sitä kautta uusia bitcoineja syntyy. Louhijoiden kautta raha lähtee sitten kiertoon muuhun Bitcoin-talouteen.

Louhinta ei totta tosiaan ole naurettavaa vaan äärimmäisen nerokas keksintö, se pitää vaan ensin ymmärtää ennen kuin sitä voi arvostaa.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #18

"Tuo vauraus saivartelu jota harastamme on loppupeleissä semantiikkaa."

-Tähän minun on vielä pakko lisätä, että se, onko raha kuluttajille, yrityksille ja valtioille asset vai liability on hyvin kaukana semantiikasta, sanoisin että juuri se on tärkein vallan lähde tässä maailmassa, missä me kaikki eletään.

Jos kiinnostaa, miksi ajattelen niin, voit katsoa tämän Debunking Money - sarjan, jossa minun oma henkilökohtainen sankarini rahafilosofi Damon Vrabel esittää ajatuksensa noin 10 min esitysten sarjana, joista ensimmäisessä lähdetään liikeelle juurikin tästä seikasta nykyisessä rahassa:
http://www.youtube.com/watch?v=7_yh4-Zi92Q

Jari Jakonen

Meidän tarttee kulkaa ny tehä semmonen homma, että kaikille oman kylän pojille ja tytöille on aina oltava töitä tarjolla vähintääkin oman valtiomme toimesta jossei hommaa muuten järjesty - oikein työtakuulla tämä taaten.

Nyt kun tuo tuleva talvikin tuo tullessaan liukkaat kelit, niin ihmiset rupeavat kaatumaan lonkkiaan hajalle, ranteitakin murtuu runsaasti. Paljon turhaa kärsimystä ja karmean huikeita kustannuksia synnyttää tämä nykymuotimme mukainen mukasäästämisen vitsaus ja hullutus.

Ei kun vaan porukalla luomaan lunta, hakkaamaan jäätä ja hiekoittamaan asiallista korvausta vastaan. Ja kun kotipoluilta on lumet luotu ja pimeä saapuu nopeasti, tarvitaan paljon paljon palkattuja taiteen tekijöitä ja tuottajia, ettemme vaipuisi kaamosmasennukseen.

Jne. jne. jne. ...

-

Nää hommat ovat nimittäin haluistamme ja tahdostamme kii: nyt haluamme esimerkiksi uskoa, että Espanjan kuningaskunnan maakuntasatraappien säästöpankkien toilailujen ja korruption villaan painaminen ja palkitseminen avokätisellä keskuspankkirahoituksella on se tie, joka johdattaa meidät tulevaisuuteen, koska "yksin emme pärjää".

Minusta vieraan vallan maakuntamafiosojen tukemisen ja takaamisen sijaan Suomen Pankin on mitä pikimiten ryhdyttävä toiminnallisesti takaamaan ja rahoittamaan täkäläistä työtä, taidetta ja tiedettä.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Voisin kommenttina lisätä, että näitä uusia ideoita on ehkä turha odottaa meidän "asiantuntijoiden" suunnasta, kun talousasioissa nykyisin annettava koulutus on varsin kapea-alaista. Tein viime talvena graduni politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselle juuri tästä rahareformin kysymyksestä ja kun tiesin, että idea on ollut olemassa jo pitkään ja että monet ekonomistit kautta aikojen ovat sitä kannattaneet: http://talousdemokratia.fi/sivut/node/162
niin olin aika järkyttynyt, kun en onnistunut löytämään yhtäkään aihetta käsittelevää teosta yhdestäkään Helsingin korkeakoulujen kirjastosta.

Käyttäjän kirsipihlaja kuva
Kirsi Pihlaja

Moi!
Tietohan on valtaa ja sen pimittäminen myös. Tiedon jakaminen etenkin opiskelijoille, on aiheutanut ennenkin yhteiskunnallisia mullistuksia.

K

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

"Tietohan on valtaa ja sen pimittäminen myös."

Kuten Kirsi Pihlaja tuossa edellä vinkkaili; ristiseiskassa peliä ohjaa se henkilö, joka tietää pimittävänsä kädessään kortteja, jotka kaikki muut pelaajat tarvitsevat, jotta pääsevät lätkimään omia korttejaan pelipöydälle. Ongelmana voidaan pitää sitä, että pimittäminen on mahdollistettu talousmallissamme. Ristiseiska on kiva ajanvietepeli, mutta talousmalliksi siitä ei ole, jos pimittämistä ei saada koodattua pois.

Itse mietin miten perustulon saisi sisäistettyä mahdollisimman yksinkertaisella, sekä toistettavalla tavalla ja muutamia muitakin tapoja miten voisimme ottaa huomioon kokonaisuuden olemalla samalla kokonaisuuden toimivia osia siten miten tätä roolia toimittaa osaamme; ottaen samalla huomioon muutoksen.

"Miksi joku tietoisempi yksilö ei kertoisi miulle mihin kohtaan puu kannattaa istuttaa, jotta voin istuttaa juuri siihen potentiaalisimpaan paikkaan sen perhanan puun."

"Se joka tietää ja kykenee, tekee. Se joka tietää vaan ei pysty, opettaa."

Käyttäjän KpHyttinen kuva
Kyösti Hyttinen

Kiitos Ville Iivariselle ja Talousdemokratia ry:lle.

Olette tehneet korvaamatonta työtä kyseenalaistaessanne rahaan liittyviä uskomusjärjestelmiä Suomessa ja esittäneet valtavirrasta poikkeavia ideoida talouskriisien ratkaisemiseksi.
On täysin käsittämätöntä, että vielä nykyaikana on käytössä maailmanlaajuinen järjestelmä, joka on joutunut toistuviin finanssi- ja pankkikriiseihin (97 viimeisen 25 vuoden aikana, World Bank).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kannattaisiko tällaista muutosta toteuttaa vähitellen, eli nostaa varovasti vakavaraisuusvaatimusta jostakin nykyisestä prosenttiluokkaa olevasta määrästä hiljalleen vaikka kohti kymmentä prosenttia ja katsoa, miten se vaikuttaa. Tällöin voidaan havaita tarpeeksi nopeasti myös mahdolliset negatiiviset seuraamukset.

Vielä tärkeämpää olisi myös eriyttää investointipankkitoiminta säästöpankkitoiminnasta, eli rajoittaa sitä, missä määrin pankit saavat pelata talletussuojien turvin. Talletussuojat ovat merkittävin valtioiden juridinen velvoite tulla väliin pankkien konkurssitilanteissa, muut pankkien pelastustoimet ovat päättäviltä elimiltä enemmän vapaaehtoisia.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Varmasti olisi parempi, että tämä reformi tehtäisiin vaikka useiden vuosien siirtymäaikana kuin jos että se tehtäisiin vaikka yhdessä päivässä.

Mutta tämä, että nostetaan se vaatimus 10% ja katsotaan mitä tapahtuu ei mielestäni toimisi, kun nythän ollaan ottamassa käyttöön Basel III:sta, joka on askel tähän suuntaan, mutta kun siitä puuttuu täysin tämän reformin muut komponentit, niin sen seurauksena tulee olemaan varmasti vain velkadeflaation paheneminen. Basel III on pelkkää tämän systeemin hienosäätöä, kun taas tämä IMF:n paperi kuvaa oikeaa paradigman muutosta, mitä tulee rahaan ja pankkeihin. Ei olisi oikeudenmukaista todeta sitten, että koska Basel III ei toiminut, niin tämäkään ehdotus ei voisi toimia.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Mitään sellaista ratkaisua, jolla nopeasti saataisiin nykyinen talouskriisi kuriin tai edes ehkäistyä seuraavat, ei ole, koska tähän ei ole vain yhtä ainoata syytä. Pankkivalvonnan ja niiden pelisääntöjen tiukentaminen on vain yksi osa. Toinen ongelma, johon yllä ei ole puututtu, ovat liian suuret julkiset sektorit rahan reaaliarvoon nähden, määräytyi se sitten miten hyvänsä.

Minun pitää joka tapauksessa tutustua tarkemmin tuohon talousdemokratiaan, koska esimerkiksi omassa puolueessani (Piraattipuolue) on joitakin sen puolesta puhuneita.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Minä pidän Talousdemokratian "keskuspankkirahaa kansalle/kansallisvaltiolle"-kulmasta jos se ei johda Zimbabwen/Weimarin hyperinflaatiotielle tai korruptoituneeksi kätyrirahan jaoksi suunnitelmataloudessa. Eurojärjestelmän puitteissa Basel III yhdistettynä reiluun setelirahoitukseen voisi olla paras rahapolitiikan rakenne Suomen kannalta:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1106...

Jenkki-QE-tyylinen 25% keskuspankin setelirahoitusta Eurovaltioille, myös Suomelle, voisi olla sopiva suhde. Amerikkalaisten quantitative easing on Talousdemokratiaa!

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #20

En voi kyllä mitenkään yhtyä näkemykseen, että jenkkien tähänastiset QE-ohjelmat olisi mitenkään edustaneet talousdemokraattista ajattelua, eihän niissä ole tehty muuta kuin laitettu pankkeihin lisää reservejä takaovesta, ilman, että velalliset tai muu talous siitä mitenkään hyötyisi.

Meidän mallin mukainen QE tehtäis niin, että keskuspankki rahoittaisi suoraan valtion alijäämää ilman, että pankit on ollenkaan siinä luupissa, eli ei sitä valtion velkaa mistään jälkimarkkinoilta ostettaisi. Ja jos pankit pitäisi pitää pystyssä, niin tehtäisi se QE niin, että raha ensin velallisille, jotta he voivat maksaa velkansa ja pankkien taseetkin pian paranisi, kun saisivat sinne vastaavien puolelle tätä uutta valtion rahaa näiden velkasaataviensa tilalle. Tällaista "velkajubileeta" tässä IMF:n paperissakin juuri ehdotetaan, että jaettaisiin vähän niinkuin rahaa kansalle aika isotkin määrät sillä ehdolla, että kansa maksaa velkansa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #22

Molemissa keskuspankki päätyy omistamaan suuren osan valtion velkakirjoista. Jenkkien QE:ssa velkakirjat ostetaan käytettyinä jälkimarkkinoilla, Talousdemokratian mallissa uunituoreina suoraan emissiosta. Lopputulos on suunnilleen sama, eli keskuspankki setelirahoittaa valtiota.

USA:n QE:n myötä FED käsittääkseni omistaa/rahoitaa noin 25% USA:n 10 vuoden velasta.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #23

Tässä kaikessa tähänastisessa QE-touhussa on se ongelma, että siinä ajatellaan, että kunhan pankeilla olisi vain asiat vähän paremmin, niin kyllä ne taas alkaisi lainata. Jos vaan ohjauskorko olisi vielä vähän lähempänä nollaa ja jos niille tarjottaisiin vielä vähän lisää reservejä mitä erikoisimpia velkapapruja vastaan, niin kyllä ne sitten...

Kaikki tämä perustuu vähän virheelliseen käsitykseen, että keskuspankkirahan huono tarjonta tai sen korkea hinta olisi jotenkin estänyt pankkien lainaustoimintaa tähän saakka. Todellisuudessa rahan määrää ei ohjaa keskuspankkirahan tarjonta vaan liikepankkien myöntämät luotot, niin että muutokset liikepankkirahassa tapahtuvat aina yleensä ennen muutoksia keskuspankkirahan määrässä. Joten tässä ollaan nyt vähän sellaisessa "köydellä ei voi työntää" - tilanteessa. Nämä IMF:n tyypit mainitsee näiden kuuden edun lisäksi myös tämän edun ehdotetussa reformissa, että nykyisenkaltaista likviditeettiloukkua ei voisi enää syntyä, kun rahapolitiikan harjoittamiseen olisi nämä uudet työkalut tarjolla.

Todellisuudessa rahan määrää rajoittaa nykyisin vain lainojen kysyntä, ja lainoille ei ole kysyntää, kun kaikki on jo niin velassa kuin voi vain olla. Tämän ylimääräisen velan helpottamiseen kohdistuva QE olisi siten mielestäni järkevämpi tapa hoitaa se.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #24

FED kuitenkin setelirahoittaa suoraan liittovaltiota, eli helpottaa sen taakkaa ja pitää velan tuoton itsellään. Sen se voisi tulouttaa myöhemmin liittovaltiolle. Eikös tämä ole teidänkin ydinajatus?

On totta että yleisesti tulkitaan että QE on yritys jatkaa narulla työntämistä vaikka korko onkin lähes nolla (ZIRP), eli tehdä NIRP ilman negatiivisiä korkoja. Mutta mitäs jos todellisuudessa Bernanke onkin Talousdemokraatti? ;-D

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #25

Fedin toimet on siinä mielessä oikeat, että se seisoo todellakin aina liitovaltion takana ja kaikki tietää, että liittovaltio ei koskaan voi ajautua maksukyvyttömäksi tämän vuoksi. Hyvin eri tilanne verrattuna esim Kreikkaan, jolla ei ole omaa keskuspankkia. Kun katsoo USA:n valtionvelan kehitystä ja kaikkia järjestämättömiä maksusitoumuksia, mitä liittovaltiolla siellä on, niin ei tulevaisuus näytä sen valoisammalta kuin Kreikassakaan, mutta kun Kreikka yrittää myydä velkaansa niin korot nousee pilviin ja USA:ssa niin ei käy, koska maksukyvyttömyyden riskiä ei ole olemassa ja markkinat tietää sen.

Mutta on Fed sielläkin tosi nihkeä osavaltioiden kanssa, joiden talous on myös tosi huonossa jamassa ja joilla on liikaa velkaa. Niiden yhteenlaskettu budjettialijäämä ei olisi kuin joitain satoja miljardeja, jonka Fed voisi vaikka ostaa kaiken nollakorolla elvyttääkseen niiden taloutta, mutta Bernanke sanoo, että nyt ei pysty millään lainaamaan.

Samaan aikaan Wall Streetit pankeilla ei ole mitään ongelmaa saada hätälainoja Fedistä määriä, jotka lasketaan biljoonissa. Näitä määriäkään ei voi oikein tarkasti tietää, kun päätökset tehdään suljettujen ovien takana pankkimiesten kesken ja lainaohjelmat julistetaan salaisiksi, niin että jopa kongressin siellä on lähes mahdoton saada näistä ohjelmista mitään tietoa, joten ainakaan tämä demokratia-elementti ei ole oikein mukana näissä tähänastisissa toimenpiteissä.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #24

" Todellisuudessa rahan määrää ei ohjaa keskuspankkirahan tarjonta vaan liikepankkien myöntämät luotot, niin että muutokset liikepankkirahassa tapahtuvat aina yleensä ennen muutoksia keskuspankkirahan määrässä."

Voisi sanoa, että olet asian ytimessä. Asian jota moni ei oikein tunnu ymmärtävän.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #31

Ei ymmärretä ei, mutta tässäkin nyt tuntuu olevan kritiikkiä että liikepankkien lainaamisen vapausasteet ovat huono juttu (niinkuin toki ovatkin olleet esim. asunokuplia luodessa Irlannissa ja Espanjassa). Nyt kun M2:sta ei synnykään pankeissa, ja myös M3-taso deflatoituu, ratkaisu voisi olla puskea M0:aa suoraan talouteen kuten FED tekee QE:llä.

Talousdemokratia tuntuu olevan samaa mieltä. Ilmeisesti haluavat kuitenkin että M0 annettaisiin suunnitelmatalousmekanismien myötä valistuneiden poliitikkojen käsien kautta lähinnä julkiselle sektorille. Tämä ei ole hyvä tapa luoda talouskasvua. Jonkun se raha pitää myöntää tuottaviin yksityisinvestointeihin ja nuorten kulutuksen/perheen perustamisen/koulutuksen rahoittamiseen tulevaisuuden tuloja vastaan.

Byrokraatit eivät tuohon pysty. Kuka byrokraatti päättäisi ansaitseeko vaikkapa Ville Iivarinen lainaa? Mikä olisi vastuu huonoista päätöksistä ja luottotappioista sekä kuka määräisi riskipreemiot?

Siinä olen samaa mieltä että keskuspankin rahanluontioikeus on kansallisesti huippuarvokas asia. Suomenkin tulisi mielestäni saada ainakin se 1,8% EKP:n mahdollisista raharuiskeista, varsinkin jos ovat selkeän subventoituja. Tässä esittämäni malli:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1106...

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen Vastaus kommenttiin #32

Ideahan tässä 100% reformissa olisi juuri se, että kaikki M2 ja M3 agregaatit lakkaisi olemasta kokonaan, pankkijärjestelmä perustuisi sen jälkeen 100% rahaan, siinä missä se nykyisin perustuu 99% lupauksiin rahasta.

Olen samaa mieltä, että suurin haaste tässä olisi se, kuinka turvata tuottavien investointien rahoitus tämän reformin jälkeen. Jos nykyjärjestelmässä on jotain hyvää, niin se pystyy kyllä rahoittamaan kaikkea, mikä vaan rahaa tuottaa. Lainaa on tarjolla kyllä sille, joka sen pystyy maksamaan ja niin sen kuuluisi ollakin. Kuinka tuoda rahanluomisesta koituva hyöty julkiselle vallalle ja samalla säilyttää yksityisen rahoitussektorin kyky rahoittaa investointeja, se on hyvä kysymys.

Mutta en ole vakuuttunut, etteikö julkinen pankki osaisi päättää varsin hyvin, kenelle annetaan lainaa. Eihän meillä julkisissa sairaaloissakaan potilaita hoida byrokraatit vaan lääkärit, niin ei julkisissa pankeissa lainoja myöntäisi myöskään byrokraatit vaan pankkiirit, jotka sen työn osaa. Heillä olisi vain työhönsä vähän erilainen ohjeistus kuin mitä yksityisellä puolella. Tuskin he johdannaiskaupassa olisi läheskään yhtä päteviä kuin Goldman Sachsin pojat, mutta asuntolainat, opintolainat ja sellaiset varmasti hoituisi. Ja eihän tämä reformi suinkaan tarkoita sitä, että yksityinen sijoitustoiminta loppuisi, koska vaikka valtio rahan loisi ja laskisi liikkeelle, niin kyllähän sen jälkeen jokainen voisi tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa, lainata ne kelle haluaa, sijoittaa ne mihin haluaa tai antaa ne sijoitusyhtiön hallinnoitavaksi.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #33

Itse ajattelen, että nykyjärjestelmän keskeisempiä ongelmia ovat se, että vallallaan oleva käsitys luotonlaajentamisen kausaliteetista on väärä. Yksityiselle sektorille on annettu aivan liian suuret saappaat. Tämän takia homma ei toimi niin kuin yleisesti luullaan/uskotellaan ja toinen on se, että paluuvirrat eivät palaudu takaisin talouteen niin kuin niiden kuuluisi vaan ne valuvat spekulatiivisille markkinoille jolloin kierre on selvä.

Käyttäjän NikoPunin kuva
Niko Punin

Komppaan Suvituulia kryptovaluutan käyttöönoton osalta. Valtion ottaessa kryptovaluutan käyttöönsä, mahdollistaisi se esim. transaktioveron, kansalaispalkan sekä ennalta määrätyn demokraattisella päätöksellä muutettavan inflaation. Myös äänestys ja dokumenttien aikaleimaus olisi mahdollista toteuttaa kryptovaluutan avulla.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Komentti täältä:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1266...

Valtioiden kulutuksen rahoitus täytyy tosiaankin järjestää suoraan keskuspankista omassa valuutassa. Mutta ei näin:

"...Uudistuksessa pankkien rahan luominen ja rahan tuhoaminen erotettaisiin kokonaan pankkien lainaustoiminnasta, ja niille asetettaisiin sadan prosentin reservivaatimus..."

Raha ja talous -blogissa selitetään rautalanka-mallilla kuinka rahatalous toimii. Ohjeet rahatalouden mekaniikan hienosäätöön kannattaa hakea niiltä jotka ymmärtävät sen toiminnan ja kykenevät myös esittämään mekaniikan tervejärkisesti. Talous"tiede" on täynnä ymmärtämättömiä hokemia ja hölynpölyä, joten täytyy olla huolellinen siitä kenen ohjeita ottaa vastaan.

100 % reservivaatimuksesta on asiaa täällä:

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/09/16/minsk...

Käyttäjän JesseUpas kuva
Jesse Upas

Mitäpä jos jokainen omistaisi vaan sen minkä pystyy kantamaan, ja sitä mitä ei pysty kantamaan, on yhteistä, ja pankit eivät loisi rahaa velkaannuttamaan ihmisiä, vaan kaikki raha ois valtion, ja ihmiset pelais samaan pussiin tätä pelii eikä omaan pussiin vaan, oisko tää mahdollista?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hienolta ja maalasjärkeen nojaavalta kuulostava systeemi, joka on täysin mahdoton toteuttaa niin teoriassa kuin käytännössäkään.

Kaunis ajatus, muttei tästä maailmasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset