Parempi kuin pankki
Kaikille meille on opetettu lapsesta saakka, että rahoja säilytetään pankissa.
Sanonnat, että jokin on kuin ”rahaa pankissa” tai ”se on kuin laittaisi rahaa pankkiin” perinteisesti kuvaavat suurinta mahdollista varmuutta tai taattua hyötyä, mutta onko rahan tallettaminen pankkiin todella niin varmaa kuin ajatellaan ja onko siitä tallettajalle todella hyötyä?
”Pankkitalletus” ei ole todellisuudessa mikään talletus. Pankki ei pidä rahojasi tallessa, vaan kun talletat rahaa pankkiin, niistä tulee sitä myöten laillisesti pankin omaisuutta ja pankki voi tehdä niillä mitä haluaa. ”Pankkitalletusta” pitäisi ehkä kutsua pankkivelaksi, sillä tallettaessasi rahaa pankkiin itse asiassa vaihdat rahasi pankin lupaukseen maksaa rahat sinulle takaisin silloin kun haluat.
Jos katsot minkä tahansa pankin tasetta, niin pankin velkoja, eli niitä ”pankkitalletuksia” vastaa toisella puolella vain hyvin pieni määrä käteistä ja talletuksia keskuspankissa. Suurin osa minkä tahansa pankin varoista muodostuu luotoista yleisölle. Eli pankki voi luvata maksaa sinulle rahaa tarvittaessa, koska niin moni on luvannut maksaa pankille rahaa tulevaisuudessa. Tähän järjestelyyn liittyy useita riskejä.
Ensinnäkin, jos pankin velalliset eivät pystykään maksamaan velkojaan, pankki ei voi myöskään maksaa tallettajille heidän rahojaan. Toisekseen mikäli muut tallettajat haluavat yhtäkkiä nostaa rahansa, pankin rahat loppuvat hyvin nopeasti ja sinun rahasi voivat jäädä saamatta. Kolmannneksi perinteinen talletussuoja ei suojaa rahoja kuin tiettyyn rajaan saakka ja sekin on EU:ssa Kyproksen myötä jo rikottu ja nyt Euroopassa kummittelee bail-in – politiikka ja mahdollisuus, että seuraavan kriisin sattuessa se saatetaan ratkaista pyyhkimällä pankkitalletuksia pois pankkien taseista.
Joten rahojen säilytys pankissa ei ole riskitöntä. Ennen vanhaan pankit maksoivat tallettajille korkoa ja tämän koron voi nähdä olevan korvaus riskistä, mutta entä tänä päivänä? Maksaako pankkisi sinulle enemmän korkoa kuin se perii erilaisina palvelumaksuina, joita maksat itsepalvelusta?
Pari viikkoa sitten Harvardin yliopiston taloustieteen emeritiusprofessori Terry Burnham ilmoitti nostaneensa Bank of Americaan tallettamansa miljoonan pois juuri tästä syystä.
”Miksi nostan rahani? Koska pankki ei maksa minulle yhtään korkoa. Jos on olemassa edes häviävän pieni mahdollisuus, etten saa halutessani rahojani pankista täysmääräisenä takaisin, laskelma hyödystä ja riskistä sanoo selvästi, että rahat tulee nostaa pois.”
Mutta nyt herää kysymys mihin rahat laittaa? Käteisen säilyttäminen varsinkaan suurissa määrissä ei ole turvallista ja maksujen maksaminen ilman pankkien tilisiirtoja olisi erittäin vaivalloista. Joten ehkä parempi pitää vain rahat pankissa ja toivoa parasta?
Entä jos olisi mahdollista tallettaa rahasi toisenlaiseen yhtiöön, joka tarjoaisi sinulle monet samat palvelut kuin pankkikin? Rahasi olisivat turvassa elektronisessa muodossa, palkkasi tulisi tilillesi, voisit hoitaa maksut ja tilisirrot nettipalvelun kautta vaikka kännykällä aivan yhtä kätevästi kuin nykyisissäkin pankeissa ja lisäksi voisit halutessasi nostaa käteistä automaateista ja et joutuisi ottamaan riskiä, ettet saisi rahojasi täysimääräisenä takaisin.
Nämä pankkien perinteiset funktiot voisi helposti tarjota myös uudenlainen yhtiö, joka ei olisi pankki. Tämä yhtiö ei myöntäisi lainoja, se ei loisi rahaa, eikä se pelaisi rahamarkkinoilla. Se olisi pankkiin verrattuna varsin tylsä yhtiö: se ainostaan ottaisi vastaan talletuksia ja hoitaisi maksuliikennettä asiakkaidensa ja muiden toimijoiden välillä. Yhtiö olisi vain pelkkä rahavarasto tai talletuslokeron digitaalinen muoto, josta rahaa olisi mahdollista siirtää nettipalvelussa ja nostaa käteisenä automaateista. Tällaisen yhtiön taseessa talletusten vastinparina ei olisi mitään riskipitoisia saatavia, vaan sen varat olisivat 100% käteistä ja keskuspankkitalletuksia. Rahaa ei tarvitsisi lainata keskuspankista tai rahoitusmarkkinoilta, koska yhtiöllä olisi vain se raha, mikä sinne on talletettu. Tällainen yhtiö ei tarvitsisi mitään valtion talletussuojaa.
Yhtiö ei maksaisi korkoa talletuksille ja se rahoittaisi toimintansa perimällä kuukausittaisen (ehkä n. 5-10e) palvelumaksun tarjoamastaan palvelusta.
Jos voisit valita, riskeeraatko rahasi laittamalla ne pankkiin ja maksat pankille tästä hyvästä vai pidätkö ne turvassa laittamalla ne tällaiseen uudenlaiseen rahansäilytysyhtiöön ja maksat yhtiölle siitä hyvästä, niin kumman valitsisit?
Mielestäni tässä olisi aivan loistava liiketoimintaidea kenelle tahansa yrittäjähenkiselle!
Tällaisen yhtiön perustamista varten tarvitset:
-Tilin keskuspankissa
-Suoran pääsyn Target 2 – järjestelmään
– Pääsyn Otto-automaatti järjestelmään
– Erittäin turvallisen nettipalvelun
-Ehkä n. 6-10 työntekijää
-Vähän pääomaa
-Konttoreita eri puolille Suomea tuskin tarvitset, pikku toimisto jossain riittää
Ja jos valtio ja pankit sanoisivat, ettei tällaisen yhtiön perustaminen käy, niin olisi tullut ainakin tehtyä selväksi kuinka vapaata tämä meidän vapaa markkinatalous onkaan.
Loistava veto! Juuri näin. Kiitos.
…muttamuttamutta – mitäs ne tavalliset pankit sitten tekisivät ;)?
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen idea, mutta pelkäänpä, että lupaa tälle toiminnalle ei heruisi. Tosin muistaakseni on olemassa palvelu nimeltä Holvi, joka muistuttaa tämän tyyppistä ajatusta.
https://holvi.com/fi/
Ilmoita asiaton viesti
Hmmm…
”Holvi ei ole pankki, mutta se korvaa pankkisi. Asiakasvarat säilytetään asiakasvaratileillä kotimaisissa pankeissa, tällä hetkellä Nordea Pankki Suomi Oyj:ssä, me tarjoamme kaiken muun.”
No sit en oikein näe pointtia tässä Holvissa. Mut hyvä nimi kyllä!
Ilmoita asiaton viesti
Helvatan hyvä idea! Kannattaisi varmaan selvittää että mitä esim. erittäin turvallinen nettipalvelu maksaa? Ynnä muut kulut.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä idea! Siirryn asiakkaaksi välittömästi kun joku tälläisen palvelun tekee.
Jotain vastaavaa olen joskus mielessäni pyöritellyt, mutta kun ymmärrys ei tuollaisen tekoon riitä, niin homma on jäänyt ajatusten asteelle.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän meidän on meneminen, kunhan finanssipuolen kaverit saavat sössittyä oman systeeminsä lopullisesti kiville. Sitäkään ei tarvitse kauaa odottaa, koska sen tarjoamat rajattomat houkuttimet ahneille ihmisille vetävät koneen tilttiin massiivisten tappioiden saattelemana.
Itse olen kannattanut tällaisen mallin ottamista Itsenäisyyspuolueen talouspolitiikan perusvälineeksi. Oma rahayksikkö helpottaa perustamista ja keskuspankin rahoittama perustulo avajaisiksi, niin nähdään hyvin lyhyellä viiveellä, miten typerää järjestelmää olemme suostuneet ruokkimaan aivan hirvittävällä energian tuhlauksella.
Erittäin hyvin ja selkeästi kuvattu. Kiitokset blogista!
Ilmoita asiaton viesti
Miten rahan määrä määräytyisi näillä markkinoilla? Olisiko rahan määrä vakio, ja jos olisi, niin miten tuo määrä tulisi markkinoille? Liikepankit ilmeisesti häviäisivät. Mikä olisi keskuspankin rooli?
Ilmoita asiaton viesti
Rahan määrä määräytyisi aivan kuin tähänkin asti, rahaa olisi maailmassa sen verran kuin sitä pankeista lainataan. Mutta tällainen yhtiö ei siis loisi eikä tuhoaisi rahaa, ainoastaan säilyttäisi ja siirtäisi sitä.
Pankit tässä häviäisivät joo, koska jos tällainen olisi ja ihmiset alkaisi sinne rahojaan siirtää, niin se olisi pankkien kannalta aika sama tilanne kuin bank-run, niiden reservit koko ajan hupenisi sitä mukaa kun niitä parkkeerattaisiin tämän rahansäilytysyhtiön keskuspankkitilille. Tosin niitä reservejä niillä pankeillä on ollut jo jonkin aikaa tosi paljon ylimääräisiä, joten ei välttämättä mikään ongelma.
Keskuspankin rooli tässä olisi vaan pitää sitä yhtiön tiliä niiden päässä ja siirrellä keskuspankkirahaa tämän yhtiön ja pankkien keskuspankkitilien välillä.
Ilmoita asiaton viesti
”Rahan määrä määräytyisi aivan kuin tähänkin asti, rahaa olisi maailmassa sen verran kuin sitä pankeista lainataan.”
Liikepankit siis häviäisivät, joten niistä ei voisi lainata. Ylhäällä sanot, ettei nämä uudet yhtiöt lainaa rahaa. Keskuspankit eivät lainaa. Onko rahan määrä siis vakio? En taida nyt ymmärtää sanomaasi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän ne liikepankit minnekään häviäisi, vaan jatkaisivat samaan malliin. Samoin keskuspankit jatkaisivat niinkuin ennenkin. Tässä vaan tarjotaan vaihtoehtoista paikkaa rahojensa säilyttämiseen, niin että nämä yhtiöt voisi kilpailla pankkien kanssa asiakkaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, jotenkin olisin halunnut nähdä vaihtoehdon tuolle yksityisten liikepankkien nykyiselle verotusoikeudelle.
Ilmoita asiaton viesti
Minun on vaikea löytää käyttöä liikepankeille, jos demokraattisesti päätetylle hankkeelle saadaan riittävä budjettirahoitus nollakorkoisena lainana keskuspankilta. Liikepankkien ja sijoittajien korkovaatimushan on keskeinen syy rahamäärän sääntelyyn liittyvissä ongelmissa.
Ei tunnu kovin järkevältä, jos vaikkapa Talvivaaran mahdollisen konkurssin jälkeen siivottavat ympäristövahingot pitäisi hoitaa velaksi tai verovaroin, pohjimmiltaan korollista velkaa sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, nyt on luotu järjestelmä, jossa jokainen välikäsi vetää omaan taskuun osansa. Sitten vielä ihmetellään, että miten hankkeesta tuli niin kallis. Sama järjestelmä kuin sinun ”mainostamasi” kallis lopputuote kaikkine veroineen ja muine maksuineen. Voi tätä järjen valoa.
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin, että ne keskuspankkioikeudet on se kaikkein kallein osa. Säästöpankithan taisivat juurikin tästä syystä kerätä erillisiä säästöpankkeja yhteen, jotta voisivat sitten päästä nauttimaan keskuspankin heille tuomasta luotonlajneuuksesta. Muilta osin kuvittelen heidän pelaavan siinä mielessä paremilla vakkuksilla kun nämä liikepankit, joilta vaaditaan vain se vajaa 10% sitä ”omarahaosuutta”
Ilmoita asiaton viesti
Keskuspankin ”kalleus” on suhteellista, jos keskuspankilla on lupa printtailla myös omien työntekijöidensä palkkaan tarvittava raha. Jos niistä tulee suhteessa yhtä kalliita kuin nykyiset liikepankkiirit, pitäisi niiden olevan demokraattisesti vaihdettavissa. Lyhyellä irtisanomisajalla ja uusi ura sen hetken matalapalkkaisimmalta alalta.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuollaisia palveluita jo olemassa. Esimerkiksi Neteller, PayPal, MoneyBookers ja Euteller. Viimeksi mainittu on jopa suomalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tässä perusongelmana ollut se, että pankki saattaa tehdä talletuksella jotain. Mistä tietää mitä Paypal ym. tekee talletuksilla?
Ilmoita asiaton viesti
No siitä, että PayPal ei ole pankki, vaan juuri Iivarisen artikkelissaan kuvaileman kaltainen rahan säilytys- ja siirtopalvelu.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiselle Paypal ilmoittaa olevansa Luxemburgiin rekisteröity luottolaitos, jonka pääliiketoiminta on olla e-rahaa liikkeellelaskeva maksujenvälityspalvelu. Koska e-raha ei ole talletus tai sijoitus, sitä ei mikään talletustakaus takaa. Kun olet ostanut Paypalin liikkeellelaskemaa e-rahaa eli Paypal-tililläsi on katetta, ei mikään takaa mitään sen rahan käytöstä. Toki Paypalin olisi syytä huolehtia, että katetta löytyy tarvittaessa.
Iivarinen toivoo, että se talletus olisi 1:1 jonkun rahalaitoksen keskuspankin tilillä oleva talletus.
”PayPal’s main business is the issuance of E-money and the provision of services closely related to the issuance of E-money. A description of the main characteristics of the PayPal Service is set out in the Key Payment and Service Information document which is accessible via the Legal Agreements link of each page of the PayPal website(s). Since the service is limited to E-money, which does not qualify as a deposit or an investment service in the sense of the Law, you are not protected by the Luxembourg deposit guarantee schemes provided by the Association pour la Garantie des Dépôts Luxembourg (AGDL). PayPal enables you to make payments to and accept payments from third parties. PayPal is an independent contractor for all purposes”
Ilmoita asiaton viesti
Niin, siis PayPalin ja muiden nettirahansiirtofirmojen ja pankkien oleellisin ero on tosiaan se, että PayPalit ja kumppanit eivät ole pankkeja, eli niillä ei ole mitään osittaiskassavarantokäytäntöä eivätkä ne sijoittele käyttäjiensä rahoja eteenpäin kuten pankit. Talletussuoja niitä ei tietenkään koske, mutta eipä se koskisi myöskään Iivarisen ehdottamaa firmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tiedät, että Paypal esimerkiksi ei uudelleensijoita saamiaan rahoja siinä vaiheessa kun olet ostanut heidän liikkeellelaskemaa e-rahaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kehitelläänpä ajatusta vielä vähän eteenpäin. Ensinnäkään en mitenkään usko, että Paypal ja muut hautoisivat rahoja jossain tileillä. Sehän on vakuutusyhtiöidenkin perusbisnes, kerätä maksuja, sijoittaa ne ja maksaa vaadittavat korvaukset. Kun sijoitukset tuottaa, korvauksia voidaan maksaa enemmän kuin vakuutusmaksuja on tullut sisään.
Paypalhan perii maksunsaajalta 3.4%-1.9% + 0.35 eur per transaktio. Jos ajatellaan, että maksunsaaja on tavallinen pikku eBay-kauppias tms., joka saa alle 2500 eur maksuja kuussa, kulu on 3.4% + 0.35 eur. Jätetään tuo 35 senttiä huomioimatta ja katsotaan mitä tapahtuu, kun Jartsa on ostanut Paypal-rahaa satasella ja maksanut sillä Pertsalle, joka taas edelleen maksaa Arskalle ja niin edelleen. 20 transaktion jälkeen alkuperäisestä satasesta on jäljellä 51.83 eur.
Jos jokaisella maksunvastaanottajalla on liikevaihto 10000 eur kuukaudessa eli 2.7% transaktiokulu, 20 transaktion jälkeen satasesta on jäljellä 59.45 eur jos 0.35 eur transaktiokohtaista kulua ei huomioida.
Visa käsitteli vuonna 2009 (toki pienemmällä provisiolla) 62 miljardia transaktiota 4400 miljardin USD:n edestä kertoo wikipedia.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti,
Minulla on sympatiaa Talousdemokratian pyrkimyksille muuttaa M1 ja M2-rahojen muotoa liikepankkien velasta joksikin muuksi jotta esim. pankkipaot eivät olisi mahdollisia.
Toivoisin että Ville Iivarinen vastaa Jani Korhosen nostoon. Kyllä tähän kysymykseen pitää pystyä vastaamaan. Onko yksityinen (monikansallinen) elektroninen kukkaro riittävä ratkaisu liikepankkeja vieroksuvalle?
Laajentaisin tätä: Bitcoin on myös elektroninen kukkaro, mutta siinä ei ole vastikkeena mitän muuta kuin tyhjä kuoriarvopaperi jolla kuitenkin on spekulatiivinen hinta FIAT-rahassa mitaten.
Mitä mieltä Talousdemokratiassa ollaan tyhjistä monikansallisista kuorista elektronisena kukkarona?
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1572…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on varmaan vaikein kysymys ratkaistavaksi.
Koska rahan arvo perustuu vain sopimukseen ja luonnollisesti toiveeseen sen vakaudesta, on sen arvon säätäminen monikansallisessa muodossa hyvin haastavaa, kuten euro on osoittanut.
Ehkä paras yhdistelmä saavutettaisiin kansainväliseen kauppaan käytettävällä maailmanvaluutalla, minkä ohella käytettäisiin sisämarkkinoilla omaa valuuttaa, jonka arvo kelluu suhteessa maailmanvaluuttaan.
Tällä hetkellä spekulointi heiluttaa kaikkien valuuttojen arvoa aivan ennakoimatta, koska mitään vakaata kiintopistettä ei ole. Niinpä olemme jatkuvan markkinariepottelun armoilla.
Järjestelmä on niin epävakaa, että suurin vaiva tällä hetkellä joudutaan näkemään sen pystyssä pitämiseksi. Pahimmanlaatuista järjen väärinkäyttöä.
Miksi tätä ei jalostettaisi Linuxin tapaan avoimen lähdekoodin periaatteella? Tässä on sentään kyse kokonaan uuden käyttöjärjestelmän rakentamisesta vanhentuneen tilalle. Mikään bugipäivitys ei enää riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy häpeäkseni tunnustaa, etten ole oikein tietoinen, mitä kaikkia palveluja nämä Neteller, PayPal, MoneyBookers ja Euteller tarjoavat. Olen ollut siinä käsityksessä, että ne lähinnä mahdollistavat nopeammat tilisiirrot, jotka tapahtuvat anonyymisti.
Pankkien välillä rahan siirtäminenhän voi viedä monta päivääkin, kun eihän niillä oikeasti mitään rahaa ole ja joutuvat aina keskenään setvimään, että miten paljon sitä rahaa pitää kenenkin hankkia, että saadaan tilit tasattua. Tämä on yksi ikävä seuraus myös nykymuotoisesta pankkitoiminnasta. Eihän raha ole muuta kuin bittejä tietokannassa, joten on aika törkeää, että tilisiirrossa pankista toiseen voi mennä monta päivää siinä missä tekstarit ja sähköpostit menee perille välittömästi. Tähän markkinarakoon nämä mainitut yritykset tietääkseni ovat keskittyneet.
Mutta kuvittelisin, että nämä firmat kuitenkin pitävät omat rahansa pankissa niinkuin me muutkin, joten tätä riskiä tässä ei ole poistettu.
Bitconista en haluaisi sanoa mitään, kun aihe tympii niin paljon ja sen mainitseminkin saa aina fanaatikot liikeelle. ”Raha”, jonka liikkeellelaskijat eivät lupaa mitään siitä vastineeksi, ”arvopaperi”, joka ei tuota mitään osinkoa, korkoa tai mitään muuta tuloa, ”vaihtoehtoraha”, jonka käyttäminen edellyttää sitä, että luovutat ensin eurosi bitcon-kauppiaalle… Saisi jo romahtaa lopullisesti, niin ei enää tarvitsisi kuunnella hehkutusta, että miten hieno keksintö tämä bitcoin.
Ilmoita asiaton viesti
Ville Iivarinen: – ””Raha”, jonka liikkeellelaskijat eivät lupaa mitään siitä vastineeksi”
Erikoinen kommentti Talousdemokratia ry:n tiedottajalta. Mitäs talousdemokraatit lupaavat suunnitelmissaan liikkeelle laskemansa ”rahan” vastineeksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Mitäs talousdemokraatit lupaavat suunnitelmissaan liikkeelle laskemansa ”rahan” vastineeksi?”
Kun valtio laskee rahaa liikkeelle, se sitoutuu siihen, että kun joku tuo tämän rahan takaisin valtiolle, hänen veronsa ovat silloin maksetut. Näin valtion raha on toiminut aikojen alusta saakka, näin se toimii tänäkin päivänä joka maassa ja niin se toimisi myös meidän ehdottamassa mallissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun paikallisrahasta (esim. Ruotsin kruunu) siirrytään ylikansalliseen rahaan (esim. euro) niin tuo verotuskyvyn menetys on kaksinkertaisesti ongelmallista.
Kun ruotsalainen kuluttaja ostaa Applen Luxemburgin sovelluskaupasta Clash of Clans-peliinsä lisää jalokiviä, transaktion verot menevät ohi Ruotsin hyvinvointiyhteiskunnan. Sama Suomessa. Ikävää sinänsä.
Tuplasti ikävä kyllä vain Ruotsissa tuo transaktio heikentää valuuttaa, koska kruunut pitää vaihtaa euroiksi. Suomessa ostovoima pysyy keinotekoisen vahvana vaikka näitä päätöksiä kumuloituisi kuinka paljon tahansa.
Kun verotus ja kotimainen kysyntä vuotaa ulkomaille ilman että se vaikuttaa automaattisen stabilisaattorin, vaihtokurssin, kautta valuuttaa heikentävästi, ollaan ongelmissa.
Suomessa kotimaiset rakenteet ajetaan alas kilpailukyvyttöminä yksityisellä puolella (kauppakaan ei käy, saatikka teollisuus) ja julkisella puolella rahoituskyvyttöminä (budjettiausterity ja finanssipoliittinen laki vaatii tasapainoista budjettia).
Ei hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on mielestäsi tällaisen toiminnan kansantaloudellinen merkitys?
Kotimaisen kysynnän suuri ongelma on se että täällä ei tehdä tarpeeksi lopputuotteita.
Ilmoita asiaton viesti
Heti katkaisen elektronini kun tällainen toteutuu.
Ilmoita asiaton viesti
Huomasin, että aika oleellinen asia unohtui tekstistä, nimittäin maksukortit. Kyllä nekin pitäisi asiakkaille tarjota, enkä näe mitään syytä mikset voisi saada tästä yhtiöstä uutta elektronia vanhan tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän tuolla mainitsit pääsyn automaattijärjestelmään.
Ilmoita asiaton viesti
Netellerillä ainakin on maksukortti, jolla voi maksaa useimmissa suomalaisissa liikkeissä ja nostaa käteistä automaateista. Eiköhän muillakin vastaavilla palveluntarjoajilla löytyne korttipalvelutkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän olisi kunnillekin liikeideaa 😉
Ilmoita asiaton viesti
Omaisuutta ei kannata pitää rahan muodossa, sillä rahan arvo laskee kun keskuspankki painaa sitä lisää. Tästä syystä talletuslokeropankkiin tuskin riittäisi asiakkaita.
Ihmiset, joilla on vähänkin enemmän omaisuutta, pitävät omaisuutensa yleensä osakkeissa tai asunnoissa tms. tuottavassa toiminnassa.
Lisäksi valtio turvaa talletussuojallaan nykyisten liikepankkien talletukset, ja aiheuttaa näin tulonsiirron kaikilta veronmaksajilta liikepankkien osakkeenomistajille, jotka talletussuojasta hyötyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä mittelö näyttää päätyvän sille asteelle, että rahanvaihtajat operoivat kohta keskenään ja työnvaihtajat omalla tahollaan.
Arvoja mittaillaan sen jälkeen hieman eri asteikoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ville sä oot negatiivinen, pankki on paitsi riesa, myös mahdollisuus. Mä pari visiota aiheesta kirjoittanut (tai useammankin mut noi on kaks viimeistä)
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16061…
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15950…
Ilmoita asiaton viesti