Rahan Valhe Puheenvuoroja maailman tärkeimmästä vaietusta asiasta

Kuinka pankkitoiminta syntyi?

Rahanlainaus ja koronkiskonta on tunnettu historian alkuajoista saakka ja se on aina herättänyt suurta epäluuloa ja halveksuntaa. Tuhansien vuosien ajan rahanlainaus tarkoitti kulta- ja hopeakolikkojen lainaamista ja koron laskuttamista näistä lainoista. Tällainen vanhan ajan rahanlainaus ei lisännyt taloudessa kiertävän rahan määrää, vaan se oli todellakin vain rahan lainaamista. 1500-luvulla rahanlainaajat keksivät uuden tavan lainata rahaa, mikä teki mahdolliseksi sen, että rahanlainaajat saattoivat luoda suuret määrät uutta rahaa samalla kun he myönsivät ”lainojaan”. Nykyinen pankkitoiminta on niin ”monimutkaista”, niin täynnä kryptistä alan erikoissanastoa ja käsittämättömiä kirjanpitosäädöksiä, että juuri kukaan ei halua edes yrittää ymmärtää sitä, mutta tämä ”monimutkaisuus” on suurelta osin silkkaa sumuverhoa, jonka takaa löytyy täsmälleen sama mekanismi, jonka rahanlainaaja-kultasepät keksivät jo 1500-luvulla. Pankkitoiminnan ydin on yhä sama kuin mitä se oli kun pankkitoiminta keksittiin, joten ymmärtääksemme nykyistä pankkitoimintaa meidän tulee matkata vuosisatojen taakse historiaan ja katsoa kuinka se kaikki alkoi.

 

Ensimmäiset paperirahat Euroopassa olivat yksityisten kultaseppien laatimia todistuksia, jotka oikeuttivat paperin haltijan saamaan tietyn määrän kultaa kultasepän holvista. Kultasepät olivat monesti kaupunkien ainoat ihmiset, joilla oli turvallinen holvi ja muut ihmiset halusivat viedä kultansa turvaan näihin holveihin. Asiakas talletti kultansa ja kultaseppä antoi todistuksen, jota vastaan kullan saattoi hakea myöhemmin takaisin. Ajan kuluessa ihmiset alkoivat käyttää näitä papereita yhä enemmän rahana painavien metallikolikoiden sijaan eikä juuri kukaan tullut enää hakemaan kultaa kultasepän holvista. Kultasepät olivat myös tuon ajan rahanlainaajat ja he huomasivat, että yhä useammat lainaajat myös halusivat paperisen todistuksen itse kullan sijaan ottaessaan lainaa, koska se oli paljon helpompi kuljettaa ja koska sillä saattoi ostaa kaikkea mitä kullallakin.

 

Näin paperiraha alkoi yleistyä ja yhä enemmän kultaa istui koskemattomana yhä pidempiä aikoja kultaseppien holveissa. Jotkut kultasepät alkoivat laskelmoida, kuinka usein heidän asiakkaansa tulivat hakemaan kultaansa ja he pian totesivat, että he saattoivat turvallisesti laskea liikkeelle enemmän paperirahaa kuin mitä heillä oli kultaa. He saattoivat antaa yhden setelin asiakkaalle, joka talletti kultapalan ja laatia samasta kultapalasta toisen setelin, jonka he sitten lainasivat korolla toiselle asiakkaalle. Ja kun tämä ei tuottanut kultasepälle ongelmia, vaan päinvastoin rikastutti häntä suuresti, alkoi hän mennä yhä pidemmälle: hän laati yhä enemmän omia paperirahojaan, lupasi samaa kultaa yhä useammalle ihmiselle, loi yhä enemmän rahaa tyhjästä ja lainasi sitä korolla yhä useammalle ihmiselle. Näin rahan määrä kansantalouksissa lisääntyi, taloudellinen vaihto lisääntyi; oli aivan kuin olisi löydetty valtavat määrät uutta kultaa joka mahdollisti valtavat määrät uutta vaurautta, mutta kaikki perustui petolliseen silmänkääntötemppuun ja rahanväärennökseen ja kaiken yllä leijui romahduksen vaara: entä jos ihmiset joku päivä haluaisivat saada kultansa?

 

Kaikenlaiset pankkipaniikit ja konkurssit olivatkin hyvin yleisiä tämän toiminnan alkuaikoina, mutta silti rahaa tyhjästä luoneen ja tyhjiä lupauksia kaupanneen kultasepän asema ei ollut niin toivoton kuin saattaisi aluksi luulla silloinkaan kun joukko ihmisiä ilmestyi hänen luokseen kaikkien hänen liikkeellelaskemiensa papereiden kanssa vaatien saada ne vaihdetuksi kultaan. Otetaan esimerkiksi äärimmäinen tapaus, jossa kultasepällä oli vain yksi pala kultaa ja hän ”lainasi” tämän yhden ja saman kultapalan sadalle ihmiselle laatien jokaiselle setelin, jossa luvattiin pala kultaa. Aikansa taloudessa kierrettyään nämä setelit päätyivät niiden ihmisten haltuun, jotka nyt olivat kultasepän luona vaatimassa häneltä sata palaa kultaa, vaikka hänellä on holvissaan vain yksi pala, joten kultasepän peli on nyt pelattu? Ehkäpä, tai sitten ei, sillä vaikka hänellä ei olekaan kultaa, on hänella sata velallista, joista jokainen on hänelle velkaa palan kultaa korkoineen. Hän voi pyytää jokaista näistä ihmisistä – joille hän on antanut pelkän paperin – tuomaan hänelle nyt palan oikeaa kultaa – korkoineen! Jos he eivät siihen pysty, kultaseppä voi ottaa heidän maansa ja omaisuutensa, mitkä sovittiin lainan vakuudeksi ja myydä ne. Mikäli lainojen vakuutena oli riittävä määrä velallisten omaisuutta, kultasepän asema oli jokseenkin turvattu. Kultasepän todellinen vauraus ei ollut – kuten ei myöskään nykyaikaisten pankkien – se mitätön määrä kultaa, mikä hänellä oli holvissaan, vaan kaikki ne velkakirjat, joita hän piti hallussaan.

 

Viimeisen 500 vuoden aikana tällainen tapa luoda rahaa on vakiinnuttanut asemansa lähes kaikkialla maailmassa ja se on nykyisin ainoa rahanlähde lähes kaikille kansantalouksille. Periaate on nykyisin aivan sama kuin silloinkin, paperi on vain korvannut kullan ja digitaaliset numerot ovat korvanneet paperin. Pankkitoiminnasta on poistettu romahduksia aiheuttaneet tekijät, kuten asiakkaan mahdollisuus vaihtaa paperiraha kultaan, valtiot ovat perustaneet keskuspankit takaamaan tämän toiminnan, käteisen käyttöä on vähennetty ja on pidetty kaikin keinoin huolta, että tämä toiminta voi jatkua ilman suurempia häiriöitä (vaikka silti jokainen pankki maailmassa kaatuisi saman tien mikäli pienikin osa heidän asiakkaistaan haluaisi rahansa, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei pankissa ole rahaa), mutta joitain yksittäistapauksia lukuunottamatta viimeisen 500 vuoden aikana ei olla kyseenalaistettu tällaista tapaa luoda rahaa, eikä sille ole haettu vaihtoehtoja. Pankkitoiminta on ollut syntymästään lähtien petosta, rahanväärennöstä ja varkautta ja viimeiset 500 vuotta tämä on ollut se mekanismi, jolla raha on luotu länsimaisiin yhteiskuntiin ja sittemmin myös muihin maanosiin. Pitkään on jo valitettu sitä, miten rahalliset arvot ovat korvanneet kaikki muut arvot ja viime aikoina on todella saatu huomata kuinka pankkien intressit menevät koko muun yhteiskunnan intressien edelle. Kaikkiin näihin ongelmiin voisi löytyä ratkaisu, mikäli oikeasti alkaisimme miettiä, mitä raha on ja mitä se voisi olla. Tai sitten voimme pitää kiinni tästä nykyisestä sokeasta uskosta, että 500 vuotta sitten keksitty huijaus on ainoa keino luoda rahaa ja toivoa, että asiat muuttuvat paremmiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Tästä se lähti (nimimerkki)

Ristiretkistä se lähti että alkoi syntymään pankkeja ettei tarttenut kanniskella pitkillä matkoilla rahaa kun pystyi välimatkalla esim. Italiassa nostamaan rahaa.

Marko Sihvonen

Kiitos Ville, TÄYDELLINEN KIRJOITUS!

Vieras (nimimerkki)

Etuna se, ettei oravannahkoja tarvitse kannella. Mutta systeemin luoma etu harvoille vaihtotalouksien tajuajille on sittenkin kohtuuton.
Kun kuitenkin tässä maassa haluaa elää vaikka vähän muuaallakin käyden.

Jani Kuusela

Täysosuma! Nyt vaan voimat yhteen ja valta pois elitiiltä (tämän päivän kultasepiltä). http://janikuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vieras (nimimerkki)

Ihmiset ajetaan vasemmistolaisella politiikalla pankkien orjiksi.

Sosialistit ja pankkiirit ovat symbioosissa.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Hyvä juttu joka kannatta lukea moneen kertaan. Vaihtoehtoja? Vaihdon väline, mikä se onkin, lopulta on kysymys Luottamuksesta ja vakaudesta ... Ihmisen ahneus, ikiliikkuja!

Käyttäjän Tuohimetsa kuva
Jukka Tuohimetsä

Hyvin kirjoitettu juttu ja tietojeni mukaan asiakin pitää paikkaansa. Lähteitä olisi vain mukava saada näkyviin ja kenties jo kommenteissakin kaivattuja ehdotuksia vaihtoehtoisista vaihdonvälineistä.

Sanoista tekoihin (- tai vähän konkreettisempiin sanoihin.)

Vaihdonväline on mikä tahansa järjestelmä, jonka avulla voi siirtää luottamusta.

Yksinkertaisimmillaan tai alkeellisimmillaan tuo on varmaan vaihtokauppa, eli kasvokkain tapaaminen asian a tarjoaminen asian b vastineeksi esim. elekielellä.

Seuraavana asteena jokin asia x, vaikkapa oravan nahat, nousevat niin tunnetuksi, yleiseksi ja halutuksi asiaksi, että sen avulla voi vaihtaa kutakuinkin mitä tahansa - raha on syntynyt. Nyt luottamus siitä, että saa haluamiaan tavaroita tai palveluita vastineeksi antamalleen tavaralle tai palvelulle siirtyy oravan nahan välityksellä. Oravan nahka tai mikään muukaan fyysinen asia (kulta, hopea, paperi raha) ei ole vain kauhean tehokas välittämään informaatiota.

Tehokkuus ja luotettavuus ovat vain valitettavan usein kääntäen verrannollisia, toisen kasvaessa toinen pienenee. Teknologinen kehitys kuitenkin pystyy murtamaan tuon "luonnon lain". Nykyään onkin jo olemassa ja käytössä useita erilaisia suht. puhtaasti nykyaikaiseen tiedonsiirtoon, eli bitteihin, perustuvia "luottamus informaation siirto järjestelmiä" eli vaihdonvälineitä.

Aina kun maksat kortilla tai tilisiirrolla jotain vain bitit liikkuvat. Mikään fyysinen paperiraha kultaharkoista puhumattakaan ei ole liikkunut varmaan vuosikausiin liikuteltiimpa minkälaisia summia tahansa sähköistä rahaa omistajalta toiselle.

Samaan tapaan kuin jo nykyinen vallalla olevalla rahajärjestelmämme perustuu lähinnä luotettavaan tiedonsiirtoon, voidaan tietotekniikan avulla rakentaa minkälainen vaihdonväline tahansa.

Esim. Turun aikapankki toimii käsittääkseni yhteisluototus -järjestelmän periaatteella, jossa tarvittava määrä "rahaa" luodaan kulloisenkin palvelun- tai tavaran vaihdon yhteydessä.

http://www.facebook.com/pages/ph-Turun-Aikapankki-...

Sohvasurffaajat ovat jo oikeastaan poistaneet rahan tarpeen luoden järjestelmän joka tarjoaa niin suurta runsautta, ettei kaupankäynnille ole tarvetta. Homma perustuu puhtaasti luottamukseen siitä, että korkeintaan hyvin harvat ja uudet järjestelmän jäsenet rikkovat toisten koteja tai ahdistelevat majoittujia.

http://www.couchsurfing.org/

Samoin avoimenlähdekoodin yhteisö on poistanut runsauden ja jakamisen avulla rahantarpeen omalla aihealueellaan (ainakin osittain).

Rahaa ja markkinoitahan ei tarvita kuin niukkuuden jakamiseen. Kaikkien markkinamahtien intresseissä on siis vähintääkin uskotella massoille kaikesta olevan puutetta. Siksi suosittelenkin meille kaikille muille, jotka emme ole suurimpia markkinamahteja itse alkamaan luomaan omia talousjärjestelmiä.

Aika pankkeja on suomessa jo 13.

http://www.ces.org.za/exchparams.asp?country=FI

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Älä Jukka hätäile, kaikki aikanaan. Ajattelin laittaa kirjoituksen päivässä niin, että ensin ymmärretään, minkälainen nykyinen systeemi on ja millaisia ongelmia se aiheuttaa ja vasta sitten siirtyä pohtimaan niitä ratkaisuja.

Nuo aikapankit on tosi hyviä ideoita, mutta niissä on kuitenkin muutamia piirteitä, joiden vuoksi ne voivat nykyisellään toimia ainoastaan markkinoita täydentävinä järjestelminä. Niissä voi käsittääkseni vaihtaa vain työtä, jolloin talouden se osa, missä tuotetaan ja myydään hyödykkeitä jää vaihtopiirin ulkopuolelle ja kun on määrätty, että jokaisen aika on samanarvoista, markkinoista poistetaan kokonaan hinnanmuodostuksen mekanismi, enkä minä ainakaan osaa kuvitella, miten markkinat voisivat toimia ilman sitä.

Mutta tämä aikapankkien käyttämä yhteisluototuksen (mutual credit-clearing) idea on tosi toimiva ja ei ole mitään syytä, miksei sitä voitaisi soveltaa oikeastaan kaikilla talouden aloilla. Esim. Sveitsissähän on ollut 30-luvulta lähtien tämä Wir-pankki, joka toimii juuri tällä periaatteella ja tänä päivänä toiminnassa on mukana muistaakseni yli 70 000 sveitsiläistä yritystä. Ei oikeastaan tarvittaisi muuta kuin että jokainen suomalainen firma lataisi netistä jonkun noista valmiista ohjelmista, joilla tällaista voi pyörittää, jokainen suomalainen avaisi oman tilin tähän "vaihtopiiriin", valtio määräisi tämän yhteisluoton kelpaavan veronmaksuun, niin ei olisi enää rahahuolia sen jälkeen eikä enää huolta "talouskasvusta".

Tällainen heppu kuin Tom Greco on ollut uranuurtajia näiden systeemien kehittelyssä, tästä voi katsoa herran haastattelun aiheesta:
http://www.youtube.com/watch?v=j2SBv2Etb3o

Ja Wir-pankista löysin tällaisen pikku esittelyvideon:
http://www.youtube.com/watch?v=RAAFGcBra5A

Riikka Söyring (nimimerkki)

Way to go, Ville! Laatutavaraa!

Vieras(ko) (nimimerkki)

Toimituksen poiminnat