Rahan Valhe Puheenvuoroja maailman tärkeimmästä vaietusta asiasta

Raha ja eksponentiaalisen kasvun ongelma

  • Rahakannan kehitys EU:ssa
    Rahakannan kehitys EU:ssa
  • Velan ja rahakannan kehitys USA:ssa
    Velan ja rahakannan kehitys USA:ssa
  • Rahakannan ja velan kehitys Iso-Britanniassa
    Rahakannan ja velan kehitys Iso-Britanniassa

Rahareformiliikkeiden keskuudessa on levinnyt hyvin laajalle ajatus koron mahdottomuudesta. Tämä ns. populistinen kritiikki rahaa kohtaan väittää, että koska kaikki raha luodaan korollisena velkana, on velkaa aina enemmän kuin on rahaa ja että tämän vuoksi velkojen maksaminen on aina mahdotonta ja kokonaisvelan määrän on aina pakko kasvaa, jottei systeemi romahtaisi. Tämä kritiikki kiteytyy usein kaavaan p<p+i, joka tarkoittaa, että olemassa olevan rahan määrä on aina velkojen pääoma p kun samaan aikaan olemassa olevan velan määrä on aina tämä sama p plus sen korko.

 

Velkaa todellakin on aina olemassa enemmän kuin on rahaa tämän velan maksamiseen, mutta onko tämä välttämättä ongelma? Tavallaanhan korko on kuin mikä tahansa muukin maksu, pankit palauttavat saamansa koron suurilta osin takaisin kiertoon talletuskoron, palkkojen ja osinkojen yms. muodossa ja sama raha voi kiertää monta kertaa ja maksaa monta eri korkoa, joten muodostaako p<p+i todella mahdottoman tilanteen? Lyhyt vastaus on, että teoriassa ei, mutta käytännössä kyllä.

 

Teoriassa ei, sillä on mahdollista luoda tietokonesimulaatio talousjärjestelmästä, johon kaikki raha luodaan korollisena velkana ja jossa velan määrä vakiintuu tietylle tasolle (Kirjoituksen lopussa linkki Steve Keenin tällaiseen esitykseen.). Tietenkään velkaa ei voida maksaa kokonaan pois, koska silloin hävitettäisiin kaikki raha, mutta jopa tässä nykyisessä järjestelmässä on teoriassa mahdollista saavuttaa tasapainotila, jossa velalliset selviävät veloistaan, firmat tekevät voittoa ja rahan ja velan määrä pysyy tasaisena, mikäli uusia lainoja otetaan samaan tahtiin kun vanhoja maksetaan takaisin.

 

Käytännössä tällaista tasapainoa ei kuitenkaan ole ollut kuin lyhyitä aikoja joissain yksittäisissä maissa ja lähes kaikki maat ovat olleet inflaation, velkaantumisen ja ”talouskasvun” tiellä.  Tämä johtuu siitä, että tasapainon saavuttamisessa velkarahajärjestelmässä on monia ehtoja, jotka eivät nykyisellään täyty. Ensinnäkään rahan määrä ei saisi muuttua äkillisesti, kuten se meidän taloudessamme tekee jatkuvasti kuplien täyttymisten ja puhkeamisten yhteydessä. Toisekseen tasapaino vaatisi suljetun systeemin, josta ei poistuisi korkotuloja systeemin ulkopuolelle, kuten käy Suomessakin nykyisin, kun pankkien omistuksesta 75 % on ulkomaista. Kolmannekseen tasapaino vaatisi, että uutta rahaa luotaisiin tuottaviin investointeihin, eikä kulutukseen tai spekulointiin. Nykyisin hyvin suuri osa uudesta rahasta luodaan asuntolainoihin, joilla ostetaan useita kertoja jo olemassaolevia asuntoja, mikä ei tuota uutta arvoa yhteiskuntaan, vaan saa ainoastaan asuntojen hinnat nousemaan. Neljännekseen täytyy ottaa huomioon, että rahan määrästä vastuussa olevat pankit ovat voittoa tavoittelevia liikeyrityksiä, joiden myymä tuote on velka ja ne tekevät sitä enemmän voittoa, mitä enemmän velkaa ne saavat myytyä, eikä niillä siten ole mitään kannustinta vakaannuttaa velkaa millekään tietylle tasolle, vaan päinvastoin paisuttaa velan määrä mahdollisimman suureksi. Eikä pankkien omistajien näkökulmasta ole väliä, saavatko he rahansa tuottavista investoinneista vai nousevilla hinnoilla spekuloinnista, joista jälkimmäinen on itse asiassa helpompi ja nopeampi tapa tehdä voittoa. Näistä ja mahdollisesti monista muista syistä johtuen velan ja rahan määrä länsimaissa näyttää kasvavan eksponentiaalisesti, aivan kuten populistinen rahan kritiikki esittää.

 

Richard Douthwaite väittääkin tämän velkarahan tuoman eksponentiaalisen kasvun vaatimuksen olevan suurin ongelma pyrkiessämme ekologisesti kestävään kehitykseen. Ensinnäkin tämä luo hyvin epävakaan perustan taloudelle, jossa koko systeemi on kuin tasapainotettuna veitsen terälle. Kaikki raha on olemassa ainoastaan siitä syystä, että ihmiset, yritykset ja valtio ovat velassa ja rahamäärän ylläpito vaatii jatkuvaa uutta velanottoa vanhojen velkojen tilalle. Mikä tahansa huono talousuutinen saattaa vähentää ihmisten velanottohalua, mikä saa pian aikaan rahan määrän supistumisen, mikä taas vuorostaan johtaa taantumaan tai jopa lamaan. Douthwaiten mukaan tämä tilanne voidaan välttää ainoastaan, mikäli rahakanta kasvaa jatkuvasti, niin että systeemiin syötetään jatkuvasti uutta velkaa korvaamaan korkomaksujen myötä kierrosta poistunutta rahaa. On helppo havaita, että keskuspankit ja valtiot ovat myös aina pitäneet tällaista hallitun inflaation tietä parempana vaihtoehtona kuin deflaatioriskin ottamista yrittämällä pitää rahakantaa täysin vakaana, ja pankkien voitot ovat myös sitä suuremmat, mitä enemmän rahakanta paisuu. Jatkuva rahakannan paisuminen pitää laman loitolla, mutta tuo kuitenkin muassaan muita vakavia ongelmia. Rahan määrän lisääntyminen tarkoittaa aina myös velan määrän lisääntymistä ja mikäli halutaan välttää tulevat velanhoito-ongelmat, tulisi tuotannon ja myynnin määrän kasvaa samassa tahdissa kuin mitä velka kasvaa. Mikäli tuotanto ei kasva rahan määrän kanssa samaa tahtia, alamme lisäksi kokea inflaatiota, eli hintojen kallistumista. Normaalisti näitä molempia tapahtuu samaan aikaan, niin että tuotanto kasvaa vuosittain jonkin verran ja samaan aikaan hinnat kallistuvat jonkin verran. Ja myös velka aina kasvaa jonkin verran.

 

Poliitikot eivät halua lamoja omalla hallituskaudellaan ja inflaationkin he haluavat pitää mahdollisimman pienenä, joten kun seuraavat vaalit lähestyvät, saamme taas kuulla kaikkien suurten puolueiden julistavan yhteen ääneen talouskasvun sanomaa. Ei kysytä, onko mahdollista ylläpitää loputonta talouskasvua rajallisten resurssien maailmassa. Ei kysytä, haluavatko ihmiset lisää talouskasvua. Ei kysytä, mitä iloa meille on ollut viime vuosikymmenien hurjasta talouskasvusta, joka on vain upottanut meidät mahdottomaan velkaan. Ei kysytä (eikä kerrota) mistä tämä loputtoman talouskasvun pakko edes johtuu. Eikä todellakaan kysytä, onko järkevää pitää rahan luominen yksityisissä käsissä ja luoda kaikki raha talouteemme korkoa kasvavana velkana.

 

Lähteet:

Richard Douthwaite: Ecology of Money

Steve Keenin esitys "Why credit money crashes?":

http://www.debtdeflation.com/blogs/2010/10/08/ami-talks-in-flv-format/

 

Lisämateriaali:

Bernard Lietaer on MIT:stä valmistunut ex-keskuspankkiiri, joka on työskennellyt mm. Belgian keskuspankissa, Bank of International Settlementsissä ja on yksi EU:n nykyisen rahajärjestelmän suunnittelijoista. Tässä hänen lyhyt haastattelunsa "Sustainability and the Money System":

 

Tom Grecon haastattelu nykyisen rahajärjestelmän kasvupakosta ja tämän ongelman ratkaisusta:

 

Ja vielä yksi esitys eksponentiaalisen kasvun aritmetiikasta, "The Most IMPORTANT Video You´ll Ever See":

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Lisäisin tuon tasapainon säilymiseen vielä säästämisen. Eli se tasapaino vaatii rahan kiertoa, ei ne talletukset mitään auta. Niin kuin Richard Werner sanoo, että M2, M3 ja M25 Lontoon tienoilla eivät edes ole rahaa, ne ovat pois kierrosta. Rahaa on juuri otettu uusi luotto, sitä ihmiset käyttävät. Eli tuo koron palauttaminen täydellisenä ei auta, koska muut ihmiset eivät palauta kaikkea saamaansa rahaa kiertoon. Tasapaino vaatisi ihmisen muokkaamisen kuluttajaksi, maaniseksi shoppailijaksi joka ostaa mitä vaan koko ajan, tarvitsi sitä tai ei. No näinhän nykyään on...

Käyttäjän petrilagus kuva
Petri Lagus

Suomen valtion velan käyrä kulkee jokseenkin samoja ratoja. Moni muukin epämiellyttävä nousukäyrä huolestuttaa. On todellakin surkuhupaisaa kuulla talouden noususuhdanteista aina vaalien alla. Kuvio on aina sama. Eduskunnassa istuvat puolueet laulavat kaikki ylistyslaulua itsestään ennen vaaleja, vaikka maa on syöksykierteessä taloudesta ympäristöön ja valtion omaisuuden alemyynnistä medikalisaatioon ja tätä listaa voisi jatkaa lohduttoman pitkään.

Haastateltuasi Uusipaavalniemeä puhkaisit valtakuplan ja siitä syvä kumarrus sinulle. On lohdullista, että joku uskaltaa puhua siitä, että kukaan ei enää tiedä ketkä päättävät mitä suomelle tapahtuu.

Uudet puolueet syntyvät tarpeesta, eikä huvikseen. Ilman palkkaa ja tukijoita yhteiskunnan ongelmista ja puutteista syntyvät ryhmät joutuvat kertomaan vain epämiellyttävää viestiä kansalle, kun valtapuolueet verorahoin ja maksetun mediansa tuella heittävät populismipullaa hämmentyneelle kansalle.

Jospa edes joku heräisi : )

Roope Luhtala (nimimerkki)

"Toisekseen tasapaino vaatisi suljetun systeemin, josta ei poistuisi korkotuloja systeemin ulkopuolelle, kuten käy Suomessakin nykyisin, kun pankkien omistuksesta 75 % on ulkomaista."

Pankkien ulkomaalaisomistus ei automaattisesti tarkoita sitä että tulovirta olisi Suomesta ulkomaille.

Osakkeen hinta on sen kaikkien tulevaisuudessa jakamien osinkojen nykyarvo. Kun suomalaiset ovat myyneet pankkien osakkeita ulkomaille, ovat he saaneet niistä ostajilta korvaukseksi summan, joka keskimäärin vastaa pankin tulevaisuudessa jakamien osinkojen nykyarvoa. Keskimääräisessä tilanteessa tulovirtaa ei siis synny kumpaankaan suuntaan.

Mikäli talousdemokraattien ajatukset pankkitoiminnan reformista menevät läpi, ovat ulkomaalaisten osakehankinnat todennäköisesti oletettua huonompi sijoitus. Eli osakkeista maksettu hinta on tällöin korkeampi kuin tulevaisuudessa jaettavat osingot, ja tulovirta suuntautuu ulkomailta Suomeen.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Hyvä pointti kyllä. Ja onhan suomalaisilla vastaavasti paljon omistuksia ulkomailla ja kauppataseet meillä plussan puolella jne. joten ei Suomi kansainvälisesti vertaillen mitenkään huonosti ole pärjännyt tässä rahapelissä tähän mennessä, mutta silti tässä on kysymyksessä tällainen nollasummapeli, jossa yhden voitto on aina toisen tappio. Yhden velaton raha on toisen rahaton velka. Jos ollaankin tähän mennessä pärjätty hyvin, niin ei se tarkoita, etteikö meidänkin vuoro "pudota pelistä pois" olisi tulossa. Näistä teemoista tulossa lisää tekstiä lähipäivinä.

Vieras (nimimerkki)

Hyvää settiä!!!!

Janne Kejo (nimimerkki)

Pankithan ovat voittoa tavoittelevia liikeyrityksiä, ja niiden voitto muodostuu juuri korosta. Jos ne palauttaisivat koron takaisin kiertoon ostamalla koko rahalla tuotteita ja palveluita, niin silloinhan ne eivät tekisi voittoa, ja niiden olemassaolon motivaatio katoaisi.

Toki voisi olla niin, että pankit maksavat voittonsa osinkoina omistajilleen, jotka sitten ostavat noilla rahoilla (koko summalla) mitä ostavatkin. Tuossakin tapauksessa ne rahat rahoittaisivat vain pankkien omistajien henkilökohtaista kulutusta eivätkä esimerkiksi julkisia palveluita ja yhteiskunnan infrastruktuuria.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

"Ei kysytä, onko mahdollista ylläpitää loputonta talouskasvua rajallisten resurssien maailmassa."

Jos ei ihan loputonta, niin hyvin lähelle sitä kuitenkin. Murehditaan asiaa sitten, kun se näyttää ajankohtaiselta, eli ei ihan lähitulevasuudessa jos koskaan. Bio, nano, fuusio jne.

"Ei kysytä, haluavatko ihmiset lisää talouskasvua."

Eivätkö ihmiset vastaa tähän kysymykseen kukin itse, ja toimi sen mukaisesti kuin hyvältä tuntuu? Ihanko oikeasti pitäisi olla Iivarisen Ville tai kansa, joka sanoo muille kuinka on sopivaa käyttäytyä. Meidän maassa suljetaan kaikki lamput 22:00 ja seksiä harrastetaan vain kuukauden toisena lauantaina. Tähänkö todella halutaan?

"Ei kysytä, mitä iloa meille on ollut viime vuosikymmenien hurjasta talouskasvusta, joka on vain upottanut meidät mahdottomaan velkaan."

Ei talouskasvu meitä mihinkään ole upottanut vaan rahamäärän kasvu. No asuntojen hinnathan nousevat aina...

"Ei kysytä (eikä kerrota) mistä tämä loputtoman talouskasvun pakko edes johtuu."

No kerron salaisuuden. Se johtuu siitä, että ihmiset saavat melko vapaasti toteuttaa itseään yhteiskunnassa.

"Eikä todellakaan kysytä, onko järkevää pitää rahan luominen yksityisissä käsissä ja luoda kaikki raha talouteemme korkoa kasvavana velkana."

Rahan luo keskuspankki. Asia pitäisikö pankkien ja/tai keskuspankin roolia miettiä uudelleen ja tarkan harkinnan jälkeen muuttaa on toki tärkeä.

Tikkalikka (nimimerkki)

Olipa taas loistava kirjoitus! Mulle on vaan tullut mieleen sellainen asia, että voisko tämä nousevilla hinnoilla spekulointi olla se uusi ympäristöystävällinen tuotannon ala? Sitä pitäis vaan verottaa niin kuin reaalitalouttakin. Pörssissä saa nyt ostaa ja myydä ihan ilman minkäänlaista arvonlisäveroa!

HeroOfTheDaylle: Sulla on vielä tosi paljon opittavaa!

MikkoS (nimimerkki)

Eiköhän yrityksen osakkeen hinta ole yrityksen OLETETTUJEN tulevaisuudessa jaettavien osinkojen nykyarvo? Siinä on aika suuri ero toteutuviin osinkoihin nähden. Samasta olettamisesta on kyse, kun ennustetaan tulevaa talouskasvua, ennusteet tukevat osakekurssien nousua ollessaan aina katteettoman optimistisia, lamaa ei nähdä ikinä, ja lamasta toivutaan aina ennustettua hitaammin. Vanhojen ennusteiden toteutumista ei juuri tarkastella laitosten uusista ennusteista kerrottaessa.

Tikkalikka (nimimerkki)

Koko pörssikauppa muistuttaa sellaista virtuaalikauppaa kuin jossain nettipeleissä, joissa saa ostaa virtuaalitavaraa. Ostetaan ja myydään jotain kuvitteellista, mielikuvia. Vai saako niitä osakkeita koskaan millään tavalla edes nähdäkseen? Jos tekee rahastoon merkinnän niin pankki tulostaa nipun papereita, siinä kaikki. Ja ihmiset ottaa velkaa tähän virtuaalikauppaan ja pelaamiseen. Mutta niin taitaa koko rahakin olla aika kuvitteellista. Hämmentävää! Mutta kun ihmiset ostaa ja myy netissä omia mielikuviaan ja pelaavat näitä rahapelejä, niin ei se ainakaan kauhean paljon saastuta, se hyvä puoli siinä on. Ja voitoista tietysti verotetaankin. Toivoisin, että hinnat olis aina niin vakaat, että omistaminen menettäis merkityksensä arvon säilyttäjänä!

Päivi (nimimerkki)

Onko asumiskustannusten nostamisen motiivi tuhota ihmisiä ja heidän elämiään? Onko motiivi lisätä eriarvoisuutta, luokkajakoa, rakentaa selvempää kastijärjestelmää taloudellisella väkivallalla?

Mihin tämä johtaa?

Tikkalikka (nimimerkki)

Mulla on se käsitys, että asumiskustannusten nousu juuri on talouskasvua, tai ainakin olennainen osa sitä. Se, että ihmiset ottaa lainaa nousevien hintojen yllyttäminä on se, mikä tuo rahan tähän talouteen. Se tuo talouteen rahaa (= uutta tuoretta velkaa), mutta se ei työllistä. Työpaikat syntyy muualle, kasvaviin talouksiin idässä ja muualla. Rakennusalaa se tietysti työllistää, mutta sielläkin rakennuttajien on pidettävä huoli siitä, että ei rakenneta niin paljon, että hinnat lakkaisivat nousemasta. Aina lamassa kaatuvat kaikki tämän rakennusmonopolin kanssa kilpailevat. Toisin sanoen: täällä on velat, mutta kasvu ja velkojat on muualla. Näin nykyään.

Tikkalikka (nimimerkki)

Eikä meidän tarvitse pelätä, että asuntojen hintojen nousu ihan vielä hyytyisi, sillä vaikka työttömyys alentaa ihmisten lainaottokykyä, niin meillä on vielä varaa suurentaa lainan määrää siirtymällä Ruotsin mallin mukaisiin lainoihin, joita ei makseta takaisin koko lainanottajan elinikänä, niistä maksetaan vaan korkoa. Tosin silloin omistusasujakin asuu tavallaan vuokralla.

Toimituksen poiminnat