*

Rahan Valhe Puheenvuoroja maailman tärkeimmästä vaietusta asiasta

Neljä kysymystä, joista ei tulla keskustelemaan vaaleissa

Suuri osa suomalaisista kuvittelee yhä elävänsä vapaassa, avoimessa ja keskustelevassa demokratiassa. Tämä on pelkkää kuvitelmaa, sillä vaikka vaalien lähestyessä tullaankin käymään paljon keskustelua, niin alla olevaa neljää kysymystä ei tulla näkemään yhdessäkään vaalikoneessa, kukaan virallisen median edustaja ei tule esittämään niitä yhdellekään poliitikolle eikä yksikään puolue tule sanomaan niistä sanaakaan. Kaikki kysymykset liittyvät rahaan, jota kaikki käytämme päivittäin.

 

1. Miksi valtiot lainaavat rahaa pankeilta? Lainatessaan rahaa pankit eivät oikeasti lainaa rahaa, vaan ne luovat uutta rahaa, josta ne laskuttavat korkoa. Tänä vuonna Suomi käyttää verorahoja yli kaksi miljardia euroa valtionvelan korkoon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtionvelan hoito on maksanut meille noin 70 miljardia euroa. Velkaantumisesta tullaan puhumaan vaaleissa paljon, mutta kukaan ei tule kysymään, miksi valtiot antavat pankkien luoda rahaa tyhjästä, lainaavat tätä rahaa ja maksavat siitä pankeille korkoa, kun valtiot voisivat itsekin luoda rahaa ilman, että niiden täytyisi maksaa korkoa kenellekään.

 

2. Miksi kaikki raha luodaan velkana? Tämä luo hyvin epävakaan perustan taloudelle, sillä se vaatii jatkuvaa velanottoa korvaamaan aiempia velkoja vain jotta voisimme ylläpitää rahakantaamme. Minä tahansa hetkenä joku huono uutinen saattaa heikentää kuluttajien ja yritysten velanottohalua, mikä saa rahakannan supistumaan ja aiheuttaa laman. Voisimme luoda pysyvän rahakannan johon suhdannevaihtelut eivät vaikuttaisi, mikäli valtio loisi rahaa ilman velkaa, mutta tällaisesta vaihtoehdosta ei tulla vaaleissa kuulemaan sanaakaan.

 

3. Kuinka ratkaistaan kestävän kehityksen ongelma käyttämällä rahajärjestelmää, joka vaatii loputonta kasvua? Kun kaikki raha luodaan korollisena velkana, saadaan aikaan absurdi tilanne, jossa velkaa on aina olemassa enemmän kuin on rahaa, millä velan voi maksaa. Jotta vanhojen velkojen maksu korkoineen olisi ylipäätään mahdollista, on velan määrän lisäännyttävä jatkuvasti, mikä taas luo tarpeen loputtomaan talouskasvuun, vain jotta systeemimme ei romahtaisi. Loputtoman talouskasvun vaatimus rajallisten resurssien maailmassa ei tule vaalikeskustelussa olemaan kenenkään mielestä ongelma, sen sijaan kaikenlaisista uusista "vihreistä" veroista tullaan puhumaan paljon.

 

4. Kuinka rahajärjestelmää tulisi muuttaa? Nykyinen järjestelmä velkaannuttaa kaikki, aiheuttaa jatkuvan buum-and-bust syklin, pakottaa loputtomaan talouskasvuun, vaatii pankkien pelastamista verorahoin kerta toisensa jälkeen, heikentää rahan ostovoimaa koko ajan sitä mukaa kun rahakanta paisuu ja tulee lopulta kaatumaan omaan mahdottomuuteensa niinkuin aina kaikki pyramidihuijaukset, mutta yksikään puolue ei tule ehdottamaan mitään muuta järjestelmää sen tilalle.

 

Näin se todellinen valta toimii meidän aikanamme. Ei se enää tuki kenenkään suuta väkivaltaisesti niinkuin vanhassa maailmassa, vaan tässä uudessa maailmassa se hyvin hienovaraisesti ja huomaamattomasti huolehtii, mistä puhutaan ja mistä ei.

 

Meillä on yksi kansanedustaja, joka haluaa tämän näkymättömän aidan ylittää. Jokainen voi googlata Markku Uusipaavalniemi ja katsoa otsikoista, mikä on rangaistus tästä rikoksesta järjestelmää vastaan.

 

Linkit:

Markku Uusipaavalniemi ja Totuus rahasta

 

Kysymykset klassikkoelokuvasta Money as Debt

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Oho, vähän noloa kun itse juuri googlasin Markun, niin sain vain sivukaupalla miehen rehellisyyden suitsutusta eri foorumeilla, joten selvennykseksi: tämän haastattelun ja puolueen vaihtamisen jälkeen saimme hyvin pian lukea mm. seuraavat uutiset:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/11...
-YLE kertoo Markun olevan huijari.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuuti...
-Kauppalehti kertoo Markun olevan huono liikemies
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010120312805096_u...
-Iltalehti kertoo Markun nostaneen liikaa kulukorvauksia
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Uusipaavalni...
-HS kertoo Markun olevan "asuinpaikkahuijari".
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/sananvapaud...
-Suomen Kuvalehti sanoo Markkua puoskariksi, jonka puheet ovat "sananvapauden hinta"

You get the picture?

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Olet oikealla asialla, mutta esittämäsi asiantuntija on kelvoton. Uusiksen esitys talouspulmien ratkaisuksi on setelirahoitus. Se kiihdyttäisi velkaantumiseta, eikä todellakaan olisi minkän sortin ratkaisu.

Näillä blgipalstoilla on Janne Kejo esittänyt useampaankin kertaan irtorahan haltuunottoon menetelmän, joka voi toimia, jos niin päätetään. Keino olisi lyhyesti seuraava: Valtio perustaa pankin ja laskee sen kautta liikkeelle rahaa sitä mukaa kuin se entisiä velkojaan maksaa.

Tällä tavalla liikkeellä olevan rahan määrä ei kasva, eikä ole inflaatiovaaraa. Valtion velkalyhennyksillä olisi myös aina reaalitakuu. Tuossa systeemissä rahatalouden lainaraha hupenisi sitä mukaa kuin valtio velkojaan lyhentäisi. Kun järjestelmään yhtyisi useita maita, hupenisi irtopääoma ja sen valta melkoista vauhtia.

Paas aatellen. Kun velkapääoma, jota kaiken lisäksi on kasvatettu lähinnä pyramidihuijausmenetelmällä, saataisiin häivytettyä, maailman velkataakka poistuisi, eikä reaalitalouden päällä olisi ylimääräistä korkojen perijää. Pitääkö odottaa romahdusta, vai otetaanko tilanne todella hallintaan?

Otettakoot esimerkiksi vaikka Portugali. Velkojen korko on yli 6 %. Sen velkamäärä on jo niin suuri, ettei kansantulon kasvu riitä korkojen maksuun. Sehän on se kulminaatiopiste, jonka mikä tahansa velallinen vielä sietää. Kun korkomenot ylittävät rahamäärän, joka jää jäljelle välttämättömien elämiskulujen jälkeen, edessä on konkurssi tai omaisuuden realisointi. Valtio ei tässä ole sen kummemmassa asemassa.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Olen Viljo kanssasi ihan samaa mieltä. Tuohon tyyliin se muutos pitäisi tehdä. Mitä Uusiksen kritiikkiisi tulee, niin arvelisin, että hän on ehdotuksissaan ajatellut, että mikä olisi tällä hetkellä poliittisesti mahdollista, niin että jos kerran USA jo tekee näin niin miksei mekin? Onhan hän myös sanonut, että jos keskuspankki ostaisi valtion velkaa, niin sitten sen jälkeen voitaisiin vain yksinkertaiseksi antaa se velka anteeksi. Yhdenlainen ratkaisu sekin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"miksi valtiot antavat pankkien luoda rahaa tyhjästä, lainaavat tätä rahaa ja maksavat siitä pankeille korkoa, kun valtiot voisivat itsekin luoda rahaa ilman, että niiden täytyisi maksaa korkoa kenellekään."

Tuo kysymys on sentään jossain määrin päässyt julkisuuteen (vaikkakin negatiivissävytteiseen, mutta julkisuuteen silti) mainitsemasi Markku Uusipaavalniemen avulla. Se kysymys, mistä ei oikeasti tulla keskustelemaan yhtään missään, on, että miksei ihmisten voisi antaa itse päättää mitä he käyttävät vaihdon välineenä.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Kyllä ihmiset nytkin voivat päättää ja myös päättävät keskinäisesta tavarain ja palveluiden vaihdosta (vuorotalkoot). Kirpputorit ja kierrätyskeskukset toimivat vaihtoperiaatteella. Rahaa kuitenkin tarvitaan tilojen vuokriin ja palkkoihin, ellei sitten sovita saman arvoisesta vastapalveluksesta. Tähän puoleen ei uusia sääntöjä tarvita. Toivottavasti valtiovalta ei puutu tähän siksi, että se muka vääristää kilpailua.

Pentti Järvi

Mitenkähän Sossu suhtautuisi tuommoiseen hinnoitteluun esimerkiksi toimeentulotuen laskemisen kanssa?

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Tässä vain tulee ongelmaksi se, että raha on yhteinen sopimus ja hankalaksi menisi jos jokainen alkaisi omin päin päättää millaisen sopimuksen haluavat sopia. Valtio kun ainakin periaatteessa edustaa koko yhteiskuntaa, se olisi luonteva valinta rahan luojaksi. Jonkun se on kuitenkin tehtävä se rahanluominen tai sitten ollaan kaikki ilman rahaa.

Yhdenlaisen rahan monopoli ei ole mikään paras mahdollinen tilanne ja vaikka valtio loisikin rahan, niin olisi hyvä jos olisi rinnakkaissysteemejä, kuten vaikka näitä vertaisluototus-, barter-exchange- tai aikapankkityylisiä ratkaisuja siinä rinnalla ja nämä voisi olla ihan yksityisten firmojen pyörittämiä. Mutta nämä teidän jengin kannattamat "hyödyke"-rahat eivät ole minusta kannatettavia, sillä ne pakosti siirtää kaiken vallan sen hyödykkeen omistajille ja rahan evoluution kannalta ne ovat mielestäni taantumuksellisia ajatuksia. Ja historia näyttää, että tämä hyödyke tuppaa olemaan kulta ja olisi vain tosi tyhmää rajoittaa taloudellinen toiminta ja vaihto siihen määrään kultaa, mikä sattuu jossain holvissa istumaan, vain jotta kukaan ei pääsisi luomaan rahaa tyhjästä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ville Iivarinen: "Tässä vain tulee ongelmaksi se, että raha on yhteinen sopimus ja hankalaksi menisi jos jokainen alkaisi omin päin päättää millaisen sopimuksen haluavat sopia."

Eiköhän siitä aika nopeasti ja kivuttomasti päästäisi melko laajaan yhteisymmärrykseen. Eihän mikään viranomaistaho ole määrännyt esimerkiksi ruuvien, lamppujen kantojen tai paperiarkin kokoakaan. Niin vain Kiinasta tilattu suihku sattui sopimaan suomalaiseen kylppärin hanaan just eikä melkein. Vapailla markkinoilla syntyy nopeasti standardeja ihan ilman ylemmän tahon asioihin sekaantumistakin, koska ne ovat pidemmän päälle kaikkien etu.

"Valtio kun ainakin periaatteessa edustaa koko yhteiskuntaa, se olisi luonteva valinta rahan luojaksi. Jonkun se on kuitenkin tehtävä se rahanluominen tai sitten ollaan kaikki ilman rahaa."

Nimenomaan pointti onkin, että rahaa ei tarvitse eikä sitä edes saisi luoda tyhjästä. Raha on arvon mitta, ja sen vastineeksi pitäisi olla jotakin, jonka ihmiset yleisesti ottaen arvostavat edes suunnilleen sen rahasumman arvoiseksi. Tyhjästä luodulla ja kiertoon laitetulla rahalla ei ole mitään arvon takaajaa.

"Yhdenlaisen rahan monopoli ei ole mikään paras mahdollinen tilanne ja vaikka valtio loisikin rahan, niin olisi hyvä jos olisi rinnakkaissysteemejä, kuten vaikka näitä vertaisluototus-, barter-exchange- tai aikapankkityylisiä ratkaisuja siinä rinnalla ja nämä voisi olla ihan yksityisten firmojen pyörittämiä."

Jos niiden sallittaisiin toimia vapaasti, niin kävisi pian niin, että valtion painama raha hylättäisiin arvottomana.

"Mutta nämä teidän jengin kannattamat "hyödyke"-rahat eivät ole minusta kannatettavia, sillä ne pakosti siirtää kaiken vallan sen hyödykkeen omistajille"

Vapailla markkinoilla määritellyn rahan parhaimpia puolia onkin, että sitä voitaisiin aina tarvittaessa vaihtaa. Jos rahaksi yleistyisi aluksi vaikkapa sokeripalat, ja sitten Roope Ankka keräisi kaikki maailman sokeripalat suureen varastoon Julle Ankanpään kukkulalle, ja ryhtyisi uimaan niissä, niin ei olisi kovinkaan suuri muutos ryhtyä käyttämään rahana rautanauloja.

Silti tuonkin muutoksen jälkeen Roopella olisi edelleen ne sokeripalansa, joita hän voisi käyttää aamukahvinsa makeuttamiseen ja luultavasti joku myös vaihtaisi niitä tarvittaessa rautanauloihin. Ei tosin ehkä ihan samalla vaihtokurssilla kuin silloin, kun sokeri oli yleisesti käytössä olevaa rahaa, mutta Roope saisi kuitenkin tarvitsemansa naulat. Yksi hyödykerahan hyvistä puolista on se, ettei se ettei se poliittisten tai markkinoiden päätöksien vuoksi menetä arvoaan kokonaan, vaan sille jää aina sen hyödykearvo.

"Ja historia näyttää, että tämä hyödyke tuppaa olemaan kulta ja olisi vain tosi tyhmää rajoittaa taloudellinen toiminta ja vaihto siihen määrään kultaa, mikä sattuu jossain holvissa istumaan, vain jotta kukaan ei pääsisi luomaan rahaa tyhjästä."

Tuota samaa argumenttia käytetään puolustamaan nykyistä velkaan pohjautuvaa rahajärjestelmää.

Käyttäjän jarisuominen kuva
Jari Suominen

1. Valtiot lainaavat pankeilta siksi että rahoituskeinottelijat ovat järjestäneet asiat niin. Kun itse olen elänyt järjestelmässä jossa valtiovalta säänteli luotonantoa ja liikkeellä olevan rahan määrää keskuspankin kautta on ero nykyiseen aivan huikea.
Kyse on siis kapitalismista eli pääoman ehdoilla toimimisesta.

2. Kaikkea rahaa ei tietenkään luoda velkana vaan vastineena rahalle on toki muutakin kuin tulevan ajan odotukset . Finanssitalous on karannut käsistä erilaisten "tuotteiden" myötä. Näissä tuotteissa yhteistä on juuri tuo odotusarvo ja ne menettävätkin arvonsa heti kun ns. markkina ei enää luota saavansa tuottoa vrtuaalirahastaan.
Tämä touhu alkoi 1980-luvulla kun pankit alkoivat lainata rahaa yleisölle ilman vakuuksia eli reaaliomaisuutta panttina. Vakuudeksi riitti se, että oli töissä. Lainaaminen siis perustui tulevaisuudessa ansaittavan rahan odotuksiin ja jos markkinatilanne muuttui esim työttömyyden vuoksi tuli "luottotappiota". Nämä tappiothan ovat juuri niitä joita nyt maksamme keinottelijoille.

3. Kestävän kehityksen ongelmaa yritetään kapitalismissa ratkaista viherpesulla ja taas on kyse perusteettomista odotuksista. Luotetaan siihen, että tiede tuo ratkaisuja raaka-aine ja saastumisongelmiin eli rakennetaan ns. viherkapitalismia.
Itse toivon että ongelma ratkaistaisiin rauhanomaisesti eli uusjaolla.ns. vihreän uusjaon malli pitää sisällään talousmuutoksen jossa ylikulutusta hillitään ja alikulutusta vähennetään tasoittamalla tuloeroja eri ihmisryhmien kesken. ks. Ulvila-Pasanen: "Vihreä uusjako" kust. LIKE

4.Uusipaavalniemi ei ole ainoa eikä ensimmäinen joka tätä ongelmaa on pohtinut. Vasemmistoliitto puolueena perustuu ajatukseen kapitalismin vastustamisesta vaikka markkinatalouden hyväksyykin. Mm. Vasemmistofoorumilla on laajalti käsitelty aihetta.
http://www.vasemmistofoorumi.fi/

S S

Ei varmasti tulla keskustelemaan, ei myöskään ufoista, Kennedyn murhasta eikä Jeesuksesta... tai, no joo.
Ihan Pekkarinen & Sutelan lukeminen vastaisi noihin kysymyksiin.

Raha on vain teknisesti velkaa ja sen takuuna on talouskasvu.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Minusta talousdemokraatit ovat täysin oikeassa siinä, että on typerää valtioilta ulkoistaa rahapolitiikkansa ja maksaa yksityisille korkoa. Sen sijaan tätä väitettä en ymmärrä:

"Kun kaikki raha luodaan korollisena velkana, saadaan aikaan absurdi tilanne, jossa velkaa on aina olemassa enemmän kuin on rahaa, millä velan voi maksaa."

Kyllähän korkokin on sille pankille rahaa, jolloin velan ja rahan määrä on aina sama, johan se opetettiin yläasteella, debet ja kredit.

Raha todella on vain teknisesti velkaa. Talouskasvu ja voittovaatimukset ovat ihan toisenlaisia lukuja kuin korot, esimerkiksi viime vuosina keskuspankit ovat laittaneet rahaa ulos nollakoroilla, muttei se ole kapitalismin perusolemusta muuttanut. Rahaa on markkinoilla liikaa, korot ovat hyvin merkityksetön asia.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Tuossa päättelyssä Saramolta unohtuu yksi pikkuseikka: Pankit voivat vaikkapa satakertaistaa lainaamansa summan uusina lainoina. Näin ollen yhden lainan korko voi olla hyvinkin alhainen ja vielä tulee voittoa ensinnäkin toimitusmaksuista ja korkoina juuri niin monikertaisesti kuin tyhjästä luotua rahaa on edelleen lainattu.

Ville Hiiskanen

Oletko muuten Saramo edelleen yhteydessä Suvi-Anne Siimekseen?

http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=640

S S

"Nein, nein, nein, nein!", sanoisi jo Hitlerkin tuohon!
Raha "syntyy" kun syntyy varallisuus. Pankki ei "luo" lainoja tai rahaa ellei ole sitä vastaavia _vakuuksia_, kuten esimerkiksi metsäpalstoja, kultasormuksia, työpaikkoja ja siltarumpuja.

Kukaan ei halua rahaa, joka on irrallaan varallisuudesta. Sitä on esimerkiksi Zimbabwessa, säkkikaupalla.

Raha ei kasva puussa. Raha on vaihdon väline. Salaliittohörhöilijöiden kannattaisi miettiä, mitä keskuspankki, juutalaisten salaliitto, mikä milloinkin saa niille siirtyvänä varallisuutena. Toisin sanoen juuri niinä kultasormuksina, siltarumpuina, metsäpalstoina ja niin edelleen.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Tässä sotketaan nyt kaksi asiaa. Vakuuksista huolimatta raha on aina velkaa.

Liikepankkien pitäisi allokoida varallisuutta olettaen saavansa rahansa takaisin korkojen kera. Ns. "moral hazard" syntyy siitä, että ne voivat rahastaa lyhyellä tähtäimellä suuret voitot ja bonukset, jotka lopulta kaatuvat muiden niskoille. Se ei muuta miksikään perusasiaa.

Basel-säännöt yms. rajoittavat määrää, jonka pankit voivat luotottaa. Eivät ne silti muuta kirjanpitoa, jossa varallisuus ja velka ovat aina balanssissa.

Käyttäjän jarisuominen kuva
Jari Suominen

Vain teknisesti velkaa? Eli talousjärjestelmä on vain "teknisesti konkurssissa"? Kyllä tästä on syytä keskustella.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Talousjärjestelmä elää ja voi hyvin, vaikka monen teollisuusmaan hallitus on konkurssikypsä. Kuninkaat ovat maailman sivu eläneet yli varojensa ja lainanneet rahaa sotiensa käymiseen, lopputuloksena ylivelkaisuudesta on usein ollut vallanvaihto tai muu välienselvittely.

Vaatimukset pankkien tai finanssitalouden kuriin saamiseksi ovat epätoivoisia eivätkä ne tule onnistumaan. Jotkut pankit saattavat mennä nurin, mutta se ei auta vielä yhtään ketään. Hallitukset ovat itse aiheuttaneet talouskriisinsä, siksi ne tai niiden tilalle valittavat uudet hallitukset vastaavat sen seurauksista.

Käyttäjän jarisuominen kuva
Jari Suominen

Jouni. Tuo on juuri sitä uskoa joka ylläpitää tuhoisia järjestelmiä. On totta että usein ovat kuninkaat sössineet asiansa ja joutuneet rahoittajiensa vasalleiksi ja näinhän siinä on tälläkin kertaa käynyt. Jotain on kuitenkin ihan perustavalla tavalla eri lailla kuin ennen: Nyt saamme tietoa asioista, voimme keskustella ja yrittää löytää yhdessä ratkaisuja valtaviin ongelmiimme. On täysin mahdollista ja jopa helppoa vapauttaa kansalaiset itsenäisiksi toimijoiksi jotka hallitsevat yhdessä omia maitaan ja alueitaan ja sitä kautta koko maailmaa. Meillä on historiallinen mahdollisuus muuttaa iänikuisia käytäntöjä. Meillä on mahdollisuus kieltäytyä hakkaamasta päätämme seinään. Se ei vaadi muuta kuin sen että yhdessä päätämme lakata olemasta talouseliitin pellejä. Talous on otettava demokraattisen päätöksenteon alaiseksi.

S S

Ei ole, vain vakuuden arvo vaihtelee. Kun talous lähestyy konkurssia eli bruttokansantuote laskee, niitä velkarahoja menee uuniin. Koskaan ei tule sitä tilannetta, niin kuin normaalissa lainaamisessa, että keskuspankki pitäisi vakuutensa, siis kansantalouden. Mitä se tekisi koko kansantaloudella ilman penniäkään rahaa?

Hörhöjen kannattaisi nyt ymmärtää, että sanalla "raha" on monta merkitystä ja erottaa spekulatiivinen arvo varallisuudesta. Konkurssi lähenee kansantaloudessa jos varallisuus lähenee nollaa. Mitkään modernit talousheilahtelut eivät ole vaikuttaneet varallisuuteen sitä eikä tätä. Katsopa esimerkiksi Amerikkaa, se on kiinteistöjä täynnä. Niitä ei olla esimerkiksi poltettu poroiksi tai ajettu raivaustraktorilla yli.

Käyttäjän jarisuominen kuva
Jari Suominen

Kysymys on siitä että kansantalous on finanssitalouden panttivankina ja se on sitä niin kauan kuin me sallimme tämän olotilan.
Kansantalous ei voi mennä konkurssiin koska sitä ei mikään voi korvata, aivan kuten Stacy sanoo.
Mietitäänpä nyt. Suurten katastrofien jälkeen ei ihmiskunta ole taantunut kivikaudelle vaan esim toisen maailmansodan raunioille syntyi nopeasti kasvava talous. Kriisit ovat käännekohtia. Aina kun olemme kusessa tulevat tärkeimmät asiat esille: On turvattava kansan toimeentulo. Euroopan ( ja maailman) finanssikriisin kypsyessä palaamme luultavasti maan pinnalle. Tätä on turha pitkittää, kapitalismin tekohengittäminen vie meiltä kallista aikaa jota tarvitsemme jotta voimme yhdessä luoda uuden talouden ja uuden maailman.
Suomi voi hyvin olla aloittajana ja KIELTÄYTYÄ maksamasta keinottelijoiden tappioita. Kyllä me senkin jälkeen toimeen tulemme.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jari: Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että Suomi voi ensimmäisenä KIELTÄYTYÄ maksamasta keinottelijoiden tappioita. Mutta kumpi on huijari ja keinottelija: Velkoja, joka lainaa velalliselle rahaa korkoa vastaan, vai velallinen, joka ottaa lisää velkaa tietäen, ettei hän tai hänen seuraajansa tule sitä koskaan maksamaan?

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

On se noinkin, mutta löysästä velkaannuttamisesta on taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Miksi siis ylivelkaantumiseen automaattisesti johtavaa järjestelmä pitää suosia ja ylläpitää?

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Pankin perustehtäviin lainoittajana kuuluu selvittää, että lainan pyytäjällä on aidot ja riittävät vakuudet. Jos se ei tätä perustehtäväänsä hoida, kärsikööt vahinkonaan.

Käyttäjän timokontio kuva
Timo Kontio

on tästä aiheesta puhunut E. Tuomioja, Arja Alho, Ode Soininvaara yms. jo pitkään.

Vapaus valita toisin -liike on ollut pystyssä jo pari vuotta ja se sulkee alleen merkittävän määrän vasemmistointelligentsijaa puoluerajoista riippumatta.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Ensi kerran sain nyt tietoa koko liikkeestä. Asia on tärkeä. Pitäkää ihmeessä siitä enemmän meteliä. Vasemmistolle tämän olettaisi olevan yksi kelpo vaaliteeman aihe. Ei kun liikettä ja näkyvyyttä!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tämä on yksi aivan keskeinen aihe, jolla muutettaisiin rakenteita ja saataisiin jotain hyvää aikaan. Toinen keskeinen tekijä on byrokratian ja toisten lautaselta syövän virkamieskunnan karsiminen ja siirtäminen tuottavaan työhön. Niiden koulutus on tosin niin teoreettinen, että tarvitsevat aluksi apua selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Tässähän me varmaan voimme olla solidaarisia ja ojentaa auttavan kätemme?

Nythän olemme jokseenkin täysin vedonlyöntitoimistojen (mm. pörssi) armoilla. Joku voittaa, joku häviää ja maksajana ne, jotka eivät osallistuneet. Huvittava pikku-uutinen kertoi marraskuulla Häkämiehen siivonneen valtion Solidiumista kiinteistöjä omistavaa Spondaa eläkevakuutusyhtiöille. Häkä tietää kiinteistöjen arvon laskevan satavarmasti 40-60 % kahden vuoden sisällä. Valtion kannalta siirto on viisas, mutta eläkeyhtiöt tulevat olemaan massiivinen häviäjä. Eläkevakuuttajien varmuusrahastot sulavat kuin kusi lumeen. Yllättäen lasku tulee taas samaan osoitteeseen kuin ennenkin. Sinulle ja minulle.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Onhan tuosta ainakin puhunut se Paavalniemi.

Käyttäjän JoannaKurki kuva
Joanna Kurki

Kyllähän tuotakin tulee ihmeteltyä, että mikä järki hommassa on.

Jouko Piho

Ville Iivarinen kirjoitti, että yksikään puolue ei tule sanomaan sanaakaan näistä talousdemokratiaan liittyvistä rahanluonti- ja velka-asioista.
Nykyiset eduskuntapuolueet eivät puhu asiasta mitään.
Itsenäisyyspuolue puhuu. Talousdemokraattinen ajattelu kuuluu IPUn ohjelmaan.
Olen itse täysin samaa mieltä aloittajan kanssa hänen teeseistään.
Suomen ongelmat vaativat suuren rakennemuutoksen: ero EU:sta ja koko rahapolitiikka omiin käsiin eli rahaa ei enää oteta velaksi kansainvälisiltä yksityispankeilta vaan raha luodaan itse Suomessa.

Jouko Piho
Itsenäisyyspuolueen
kansanedustajaehdokas
Uudenmaan vaalipiirissä

P.S.
Ville, voinko laittaa aloituksesi kotisivuilleni?

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Saa laittaa.:-) Itsenäisyyspuolueessa on paljon hyviä tyyppejä ja teidän puheenjohtaja on järkevä mies.

S S

Hyvä syy olla äänestämättä IPUa.
Zeitgeistin talouspoliittiset käsitykset on lainattu Aku Ankasta, jossa tosin taisi kerran käydä niin, että kun Roopen oli pakko tuhlata omaisuutensa, se ei käynytkään, koska kaikki yritykset olivat hänen omaisuuttaan.

Talousdemokratian mukaan tämän Ankkalinnan keskellä on rahasäiliö ja me olemme akuankkoja ja ikuisesti orjuudessa Roope Ankalle, joka omistaa kaikki ne rahat.

Roope Ankalle ne rahat tosin ovat täysin hyödyttömiä, paitsi että niillä on tunnearvoa. Rahalla on vain välinearvo. Se on väline varallisuuden hankkimiseksi.

Olen ehdolla Helsingissä: http://www.stacy.ehdokas.info/
Pitänee lisätä sivulle, että olen ehdottomasti Zeitgeitiä vastaan. Lisää ankkalinnataloudesta on Zeitgeitiä arvostelevalla sivustolla, joka kannattaa lukea kokonaan: http://conspiracyscience.com/articles/zeitgeist/pa...

Niin ja ehdottomasti kannatan lisää yhteiskuntaopin ja matematiikan opintoja kouluun ja kannustan yliopistossa opiskelemaan kansantaloustiedettä ja lukemaan Pekkarisen ja Sutelan Kansantaloustiede I ja II, vaikka ilkeä juutalaisten salaliitto ja keskuspankki on mädättänyt ja korruptoinut suomalaisen kansantaloustieteen oppikirjat ja opinahjot.

Jouko Piho

Olen myös Zeitgeistia vastaan.
IPUn ajatukset eivät perustu Aku Ankkaan eivätkä Zeitgeistiin.
Jos pitää olla jokin vaihtoväline ihmisten välillä, niin miksi sen pitää olla ulkomaisen pankin tyhjästä luomaa rahaa, kun Suomen Pankkikin voisi tehdä saman ja ilman muille maksettavaa korkoa, v. 2009 esim. 2 miljardia euroa.

Jouko Piho

Peter Kreisler

Pitkän tovin asiaa mietittyäni tulin tulokseen, että näin se asia on. Tämä on yksi niistä tekijöistä jotka aiheuttavat mahdollisen (talous)järjestelmämme kaatumisen omaan mahdottomuuteensa.

Jouko Piho

Ville Iivarinen

Kiitos!

Aloituksesi on nähtävissä sivuillani http://www.kolumbus.fi/jouko.piho ja myöhemminkin, kun aloitusivun aineisto vaihtuu, osiossa: http://www.kolumbus.fi/jouko.piho/sivu33.htm .

Jouko Piho

Käyttäjän hannamantyla kuva
Hanna Mäntylä

Ville,

erinomainen kirjoitus, kiitos!

Tuomo Molin

Onko maailmassa enää yhtäkään maata jonka rahavarannot olisivat kiinni jossakin käsin kosketeltavassa katteessa vai onko kaikki valtiot ns fiat-money valtioita eli joissa raha luodaan päättämällä että se on olemassa?

juri g.

Hyviä kysymyksiä Iivariselta. Vastauksia ei kannata kiireesti odottaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ville,

ihan törkeästi kopioin kirjoituksesi ja lähetän sen Magneettiin keskustelunavauksena.

S-postiosoitteesi joka minulla on, ei enää toimi (yo loppui jo?)
joten laita vastaus minulle kissankulmasta@gmail.com

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Kiitos Riikka! Saa laittaa. :-)

Jani Kuusela

Facebookista poimittua: IMF:n pomo Dominique Strauss-Kahn ehdottaa maailmanvaluutan käyttöön ottamista.

http://www.guardian.co.uk/business/2011/feb/10/imf...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Ville Iivarinen,

laitettu on!

---------
Jani Kuusela,

Watchdog says IMF missed crisis risks
By Alan Beattie in Washington

Published: February 9 2011 16:00 | Last updated: February 9 2011 16:00

The International Monetary Fund badly missed the risks that led to the global financial crisis because of a naive admiration of light-touch US and UK financial regulation and a “groupthink” mentality, according to its watchdog.

A sharply critical report from the fund’s independent evaluation office, published on Wednesday, said that the IMF was very late to spot the severe interconnected problems in the world’s advanced economies. As late as the summer of 2008, the IMF’s management was confident that “the US has avoided a hard landing” and “the worst news are [sic] behind us”, the report said.

“The IMF’s ability to correctly identify the mounting risks was hindered by a high degree of groupthink, intellectual capture, a general mindset that a major financial crisis in large advanced economies was unlikely, and incomplete analytical approaches,” the report concluded. The fund’s analysis and economic modelling focused largely on traditional macroeconomic approaches and failed to spot the huge risks building up in financial systems in countries such as the US and UK.

“Bilateral surveillance of the US economy failed to warn the authorities of the pertinent risks and policy weaknesses,” the report said. “The IMF often seemed to champion the US financial sector and the authorities’ policies, as its views typically paralleled those of the US Federal Reserve.” Critical voices within the IMF’s staff and from outside were typically ignored, it said. Even warnings in 2005 from the fund’s own chief economist, Raghuram Rajan, about the threat of widespread financial instability did not significantly alter mainstream IMF thinking.

The report underlined the IMF’s difficulty in expanding its analysis to include financial stability because of an outdated intellectual approach, a shortage of suitable expertise and recalcitrance from some member governments. In the years running up to the crisis, the US consistently refused IMF requests to permit an assessment of the stability of its financial system.

Dominique Strauss-Kahn, who became IMF managing director just as the crisis began to unfold in September 2007, said he concurred with many of the report’s conclusions and said that the fund was broadening its surveillance of member countries’ economies and financial systems. Despite its failure to see the weaknesses in the world economy, the IMF has recently been given an enhanced role trying to broker a resolution of global imbalances and attempting once again to develop an early warning system for financial crises.

A response from the fund’s staff said that while many criticisms of the organisation’s policies were warranted, the report had played down the contrarian views that were expressed in the IMF and the inadequacy of data available to its analysts.

During much of the period running up to the crisis, the IMF and its leading member countries were locked in an internal battle about economic surveillance – but one focused on current-account imbalances and exchange-rate policy in emerging markets rather than housing and financial bubbles in the rich countries. Under pressure from the US administration, the IMF adopted a tougher line on assessing currency misalignment, provoking a severe backlash from China and other emerging economies. Prof Rajan subsequently said that the IMF’s obsession with surveillance of exchange rates was “an unmitigated disaster”, which made the fund look biased against emerging markets.

Although the watchdog report did not blame this dispute for drawing attention away from financial fragility, it did conclude: “The IMF appropriately stressed the urgency of addressing the persistent and growing global current-account imbalances, but it did not look at how these imbalances were linked to the systemic risks that were building up in financial systems.”

Eikö olekin jotenkin hilpeätä kun yhdistää tuon tuomasi Guardianin uutisen ja tämän jutun sisällön :D

Toimituksen poiminnat