*

Rahan Valhe Puheenvuoroja maailman tärkeimmästä vaietusta asiasta

Rahan piilotajunta

Silloin kun emme ole perheemme tai ystäviemme seurassa, raha on tavalla tai toisella se syy, miksi olemme niiden ihmisten seurassa, keiden seurassa olemme. Kapean yksityiselämän piirin ulkopuolella oikeastaan kaikissa ihmissuhteissamme joko annamme tai saamme rahaa niiltä ihmisiltä, keiden kanssa olemme tekemisissä. En kiellä, ettei tämä olisi varsin kätevä ja monella tapaa hyvin toimiva systeemi, mutta haluaisin miettiä, millaisia piilotajuisia merkityksiä nykyisin käytössä oleva raha tuo kaikkiin tilanteisiin, joissa se on läsnä.

 

Tavallaan kaikenlainen raha on vain neutraali vaihdon väline, jokin jonka lukumäärässä voi ilmaista arvoa ja joka siten mahdollistaa työn ja hyödykkeiden vaihdon ihmisten välillä. Kaikenlainen raha hoitaa samaa tehtävää ja on siinä mielessä yhdentekevää, mitä käytämme rahana, mutta vaihdonvälineen valitsemisella on aina muita seurauksia. Jos vaikka päätettäisiin käyttää helmia, helmensukeltajat varmaankin hallitsisivat maailmaa, jos käytettäisiin turkiksia, turkismetsästäjät(tai nykyisin tarhaajat ja tehokasvattajat) olisivat kuninkaita ja nyt kun käytämme vaihdonvälineenä korkoa kasvavia pankkilainojen palasia, niin kuinka ollakaan saamme Helsingin Sanomista lukea kun Wahlroos kertoo meille, mitä lopulle valtion omaisuudelle kannattaisi tehdä.

 

Olen kuullut että raha on aina sitä käyttävän sivilisaation alitajunnan heijastuma, tai jotain vastaavaa. Tämä ilmenee siitä, että jokainen sivilisaatio ottaa aina oman rahansa itsestäänselvyytenä, jonka kyseenalaistaminen on psykologisesti hyvin vaikeaa. Tämä pätee meihin mitä suurimmissa määrin. 99% suomalaisista ei osaisi sanoa, mitä raha on, ainoastaan mitä se tekee. Tämä pätee myös Kauppakorkeasta valmistuneisiin. ”Raha on rahaa ja se siitä”.

 

Nykyinen rahamme on sopimus, jossa pankki lupaa antaa rahaa, jota sillä ei ole ja asiakas lupaa maksaa tämän rahan pankille takaisin korkoineen, tai luovuttaa omaisuutensa pankille mikäli ei siihen kykene. Mielestäni aika kiero sopimus. Mutta niin on yhteiskuntammekin. Ehkä voi sanoa, että tällainen sopimus on sivilisaatiomme alitajunnan heijastuma.

 

Mitähän meidän sivilisaatiollemme tapahtuisi, jos muuttaisimme tätä sopimusta? Nykyisin raha on kiero sopimus, joka on sovittu niin, että ihmisten on aina pakko kilpailla toisiaan vastaan rahasta, että sitä ei voi koskaan riittää kaikille ja niin että sitä pitää aina saada lisää. Voisimme tehdä rahasta uudenlaisen sopimuksen, jossa raha olisi oikeudenmukainen sopimus sinun ja kanssaihmistesi välillä. Kun sinulla talousdemokratiassa olisi tililläsi 10 000, se tarkoittaisi että kanssaihmisesi ovat sinulle velkaa 10 000, jos menet miinukselle 10 000, olisit sen verran velkaa kanssaihmisillesi. Voisit ottaa piiristä mitä haluat, mutta sinun pitäisi ennen pitkää tuoda saman verran takaisin piiriin.

 

Nykyisinkään raha ei edusta mitään kultakimpaleita jossain pankin holvissa (ja hyvä niin!), se ei ole mitään muuta kuin numeroilla ilmaistua informaatiota siitä, kuinka paljon keneenkin on luottamista ja kuinka paljon kuka on velkaa kenellekin. Ja kaikki se luottamus kasvaa korkoa, sillä se ei ole vilpitöntä luottamusta.

 

Talousdemokratiassa raha olisi yhä tavallaan velkaa, mutta se olisi ihmisten velkaa toisilleen. Päällisin puolin juuri mikään ei ensin muuttuisi, vaan kaikki juoksisivat yhä rahan perässä, ja raha pyörittäisi maailmaa samaan tapaan kuin nykyisinkin, mutta se mitä raha on olisi muuttunut. Aivan samaan tapaan kuin ennenkin ihmiset vaihtaisivat seteleitä jä höyläisivät korttejaan asiaa sen enempää ajattelematta ja bitit siirtyisivät tililtä toiselle bittiavaruudessa, mutta se mitä he vaihtaisivat, se mikä heidät sitoisi yhteen juuri sillä hetkellä, olisi muuttunut. Raha ei olisi enää ihmisten velkaa pankeille, vaan ihmisten luottamusta ja velvollisuutta toisiaan kohtaan. Kun sellaisen rahan perässä juoksisi ja kun sellaista rahaa haalisi itselleen, niin miltähän se tuntuisi verrattuna tämän nykyisen rahan jahtaamiseen ja itselleen haalimiseen?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Hyvin asiallista pohdintaa. Kyse todellakin on vaihdon välineen taustatekijöistä eikä niinkään itse vaihdon välineestä.

Vaikka jollakin olisi halua pystyttää mahdollisimman omavarainen yhteisö, joka kykenee tuottamaan jotain resurssia yli tarpeensa ja käymään sillä vaihtokauppaa, raha silti tulisi olemaan keskeinen vaihdon väline.

Edes siirtymäkauden (aikana jotta riittävän monta yhteisöä on valmistunut ja toiminnassa, että nämä pystyvät keskenään tekemään oleellisen vaihdon asukkaiden perustarpeiden tyydyttämiseksi) jälkeen sen käyttö ei loppuisi, vaikka merkittävästi vähenisikin.

Se mikä on tärkeintä, kun tuotanto on saavuttanut pisteen, jossa omavaraisuus täyttyy ja ylituotantoa on se tarpeellinen 10% - 50%, voidaan kaikki ylimääräinen tuotannon tehostuminen ohjata vapaa-aikaan.

Vapaa-aika on merkittävin hyvinvointia luova tekijä, sen jälkeen kun perustarpeet on tyydytetty.
______________________________________________
Ahdistaako demokratiavaje? http://k4rv1n3n.net/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset