*

Rahan Valhe Puheenvuoroja maailman tärkeimmästä vaietusta asiasta

Miksi valtion pitäisi painaa rahaa?

  • Koron maksajat ja koron saajat tuloryhmien mukaan eriteltynä. Lähteenä Margrit Kennedy: Interest-Free Society
    Koron maksajat ja koron saajat tuloryhmien mukaan eriteltynä. Lähteenä Margrit Kennedy: Interest-Free Society

Kulttuurissamme tai sanoisinko kollektiivisessa tajunnassamme elää  hyvin syvään juurtunut harhaluulo, että rahamme on valtion luomaa. Jopa maamme johtavat poliitikot vakuuttavat, että näin se on. Rahamme ei kuitenkaan ole julkisen vallan luomaa, ei vaikka meille kuinka niin uskoteltaisiin. Todellisuudessa rahamme -eli pankkitalletukset- syntyvät pankkien harjoittaman luotonlaajennuksen seurauksena. Rahamme syntyy velasta ja pankit ovat ne toimijat, joille tämä velkasuhteiden rahallistamisen tehtävä on annettu. Toisinkin voisi olla, raha voisi oikeastikin syntyä niinkuin ihmiset kuvittelevat jo nyt: se voisi olla pankkien lainatiskin sijaan peräisin valtiollisesti rahapajasta. Alla muutama syy, miksi tällainen raha olisi nykyistä parempi.

  • Raha nykyisinkin on yhteiskunnan itsensä luomaa. Yhteiskunnan määrämät lait ja valtiovaltaa edustavat keskuspankit mahdollistavat pankkitoiminnan nykyisessä muodossaan, ja voidaan sanoa, että lainanottojat ovat nykyisinkin ne, jotka rahan luovat lupauksellaan maksaa se takaisin ja kaikella sillä työllä, jota he tekevät tämän lupauksen täyttääkseen. Nykyisinkin rahan arvon takaa yhteiskunnan lait, valtion verotus ja yhteiskunnan kyky tuottaa työllään vaurautta. Yhteiskunta tuottaa itse kaiken siinä olevan vaurauden ja pankit hoitavat ainoastaan kirjanpidon, joten hyödyn vaurauden tuottamisesta tulisi mennä yhteiskunnalle, eikä rahan kirjanpitäjille.
  • Mikäli valtio painaisi ja laskisi liikeelle sopivan määrän rahaa vuosittain, veroja voitaisiin joko laskea tämän verran, valtion kulutusta lisätä tai voitaisiin toteuttaa sopiva yhdistelmä näitä molempia. Valtion itsensä luoma raha olisi ilmaista tuloa valtion budjetille ja lisäksi, mikäli valtio rahoittaisi alijäämänsä itse velan ottamisen sijaan, säästyisi valtava määrä rahaa, joka nykyisin käytetään valtiovelan koron maksamiseen. Esim. Suomessa tällä hetkellä verorahoista käytetään vuosittain noin 2 miljardia euroa valtiovelan korkoon ja mikäli rahareformi toteutettaisiin edes valtion alijäämän rahoittamisen osalta, niin valtiolla olisi tämän verran enemmän varaa yleishyödyllisiin hankkeisiin tai veronkevennyksiin.

  • Pankeille annettu yksinoikeus rahan luomiseen voidaan nähdä massiivisena valtionapuna finanssisektorille ja tällaisten järjestelyjen markkinataloutta vääristävästä vaikutuksesta on taloustieteilijöiden keskuudessa laaja yksimielisyys. Pankkitalletukset ovat myös valtion takaamia ja viimeistään viimeinen finanssikriisi osoitti, ettei pankkijärjestelmä pysy toiminnassa ilman valtion apua, pankkien pääomittamista, ongelmaluottojen pankeilta ostamista jne., joten voidaan sanoa, ettei mikään muu sektori saa niin paljon valtionapua kuin finanssisektori kaikkien näiden järjestelyjen kautta saa.

  • Pakko maksaa korkoa kaikesta rahasta aiheuttaa eriarvoistumista yhteiskunnassa. Margrit Kennedy toteaa kirjassaan Interest Free Society(kuva), että kun kaikki raha luodaan velasta ja kun kaikesta velasta maksetaan korkoa, tästä on seurauksena, että ainoastaan yhteiskunnan rikkain 10% saa enemmän tuloja koronmaksusta kuin joutuu korkoa maksamaan. Köyhimmälle 80% väestöstä koron maksamisella on selvästi köyhdyttävä vaikutus.
  • Kestävän kehityken näkökulmasta on kaksi syytä lisää siirtyä velattomaan rahaan. Siirtyminen valtion liikeellelaskemaan velattomaan rahaan toisi ensinnäkin enemmän vakautta talouteen. Nykyinen rahakantamme riippuu pankkien lainaustoiminnasta ja milloin tahansa jokin ulkoinen seikka saattaa vähentää pankkien halukkuutta myöntää lainoja, mikä saa rahakannan supistumaan ja aiheuttaa taantuman tai jopa laman. Mikäli raha olisi valtion liikeellelaskemaa, talouden kokonaiskysyntä ei riippuisi yritysten investointihalukkuudesta ja kotitalouksien halusta velkaantua, mikä voisi tasoittaa talouden suhdannevaihteluita huomattavasti.

  • Toinen kestävään kehitykseen liittyvä asia on nykyisen rahakantamme tarve paisua loputtomasti. Taloutemme lakkaa toimimasta, mikäli velan kokonaismäärä lakkaa kasvamasta, sillä kaikkeen rahaan liittyvän koron vuoksi velan määrä on aina suurempi kuin rahan määrä ja kun koron maksuun vaadittavaa osuutta ei voi syntyä mistään muusta lähteestä kuin korollisesta velasta, on koko järjestelmä pakotettu tavoittelemaan loppumatonta talouskasvua, mikä on ekologisesti erittäin tuhoisaa ja rajallisten resurssien maailmassa lopulta mahdotonta.

  • Pankkien asema kaiken rahan luojina tarkoittaa, että todellisuudessa ne ovat vastuussa yhteiskuntamme kehityksen suunnasta. Pankit päättävät lainaavatko ne rahaa spekulointiin, asuntojen hintojen nostamiseen, suuryritysten kasvamiseen yhä suuremmiksi, osuuskuntien tukemiseen tai pienyritysten perustamiseen ja näistä päätöksistä riippuu, millaista taloudellista toimintaa yhteiskunnassamme harrastetaan. Näin yhteiskuntamme kehityksen suunta ei ole demokraattisen päätöksenteon piirissä, vaan se riippuu pankkien päätöksistä, joiden tekemisessä niiden tulee lain mukaan ajatella ennen kaikkea osakkeenomistajiensa rahallista voittoa. Eli jokin toiminta voisi olla yhteiskunnallisesti vaikka kuinka hyödyllistä ja toivottavaa, mutta mikäli se ei tuota pankille voittoa, siihen ei ole saatavilla rahoitusta ja vastaavasti jokin toinen toiminta saattaa olla yhteiskunnalle vaikka kuinka tuhoisaa, mutta mikäli se tuottaa pankille voittoa, siihen on aina saatavilla rahoitusta.

Tästä näemme, että talouden kokonaiskysynnän säätelyn ja rahakannan ylläpidon yhdistäminen pankkien yksityiseen voitontavoitteluun ja edellisen alistaminen jälkimmäiselle tuottaa kokonaisuuden kannalta hyvin dysfunktionaalisen tilanteen. Jos rahamme olisi valtion liikkeellelaskemaa, demokratiamme saisi valtavasti uutta sisältöä, voisimme väitellä siitä, mihin suuntaan haluamme yhteiskuntamme kehittää sen sijaan, että politiikan sisältönä on "arvokeskustelut" ja yhä enemmässä määrin keskustelut sopivan keskustelun rajoista samaan aikaan kun velkarahajärjestelmämme logiikkaa vie yhteiskuntaamme kohti varmaa romahdusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

" Siirtyminen valtion liikeellelaskemaan velattomaan rahaan toisi ensinnäkin enemmän vakautta talouteen."

Ei toisi. Nykyisessä järjestelmässä pankeilla on sentään ehkä jokin pieni pelon häivähdys siitä, että jos vastuuttoman rahan lainaaminen (luominen) riskit realisoituvat, niin ehkä valtiot eivät enää sillä kertaa pelastakaan johtajien bonuksia veronmaksajien rahalla. Valtion liikkeellelaskemassa rahassa tätäkään (kieltämättä heikkoa) pidäkettä ei olisi, vaan itse luotua rahaa voitaisiin tuhlata täysin estoitta. Jos rahaa käytettäisiin vastuullisesti ja pitkän tähtäimen suunnittelu mielessä pitäen, niin talousdemokratia voisi toimia, mutta sitten meidän pitäisi kyllä unohtaa tämä tavallinen demokratia.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Herra Korhonen, mikä yllätys. En lähde väittelyyn kanssasi, kun tiedän, ettei mikään argumentti tässä maailmassa voi mieltäsi muuttaa. Mutta sen myönnän, että todellakin tämä vastuuttoman rahan luomisen riski on olemassa ja poliitikoilla tulisi aina olemaan houkutus niin tehdä, varsinkin pikku buumin järjesteminen juuri vaalien alla voisi houkuttaa vähän liian paljon. Mutta jos yhdessä todettaisiin, että tällainen riski on olemassa, niin näitä muutoksia tehdessä se voitaisiin jotenkin ottaa huomioon, ehkä se olisi hyvä, että se rahan liikeellelaskusta vastaava elin olisi päivänpolitiikasta jonkin verran irrallaan, vaikkapa nykyisten keskuspankkien tyyliin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ville Iivarinen: " ehkä se olisi hyvä, että se rahan liikeellelaskusta vastaava elin olisi päivänpolitiikasta jonkin verran irrallaan, vaikkapa nykyisten keskuspankkien tyyliin."

Tuo voisi toimia, jos sen johtoon valittaisiin henkilö, joka on riittävän luotettava, rehellinen, pitkäjänteinen ja johdonmukainen. Koska itse ainakaan en tunne kuin yhden nuo kriteerit täyttävän henkilön, enkä usko hänen mahdollisuuksiinsa tulla valituksi ko. tehtäviin, niin en pysty kannattamaan talousdemokratiaa.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Oikeastaan on ihan pakko heittää teille vapaamarkkinaintoilijoille tällainen linkki: http://nb.vse.cz/~BARTONP/mae911/friedman.pdf

Kyseessä on Milton Friedmanin vuonna 1948 julkaisema suunnitelma rahajärjestelmän reformista talouden vakauttamiseksi. Otan ihan pari pikku lainausta:

"A reform of the monetary and banking system to eliminate both the private creation or destruction of money...The private creation of money can perhaps best be eliminated by adopting the 100 per cent reserve proposal..." ja sitten:"Under the proposal, government expenditures would be financed entirely by either tax revenues or the creation of money, that is, the issue of non-interest bearing securities. Government would not issue interest bearing securities to the public; the Federal Reserve system would not operate in the open market."

Meitä talousdemokraatteja on helppo käydä dissaamaan, mutta entäs Miltonia?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Vastaamatta on, miksi valtion pitäisi luoda rahaa?

Siihen Greenspan antoi vastauksen: alijäämäinen budjetti tarkoittaa sosiali ja/tai sotavaltiota. Alijäämäisen budjetin avulla valtio voi takavarikoida vaurautta yksityiseltä sektorilta epäsuorasti.

Miksi valtion on teeskenneltävä kansalaisilleen, että sosialivaltion ylläpitäminen (tai laajentaminen) on halvempaa kuin se onkaan? Entä onko aivan varma, että tuo ylimääräinen raha ei aikaansaa bisnessyklejä ja massiivisia virheallokaatioita?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Meitä talousdemokraatteja on helppo käydä dissaamaan, mutta entäs Miltonia?"

En minä dissaa henkilöitä enkä järjestöjä, vaan heidän esittämiään ideoita. Ei minulle tuota ongelmaa todeta, että tuossa asiassa Milton Friedman näyttäisi olleen väärässä (en jaksanut lukea koko artikkelia).

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Herra Suihkonen paheksuu: "Alijäämäisen budjetin avulla valtio voi takavarikoida vaurautta yksityiseltä sektorilta..." Tämä on ihan kunnioitettava vapauden filosofia tämä anarkokapitalismi, mutta näiden pikku filosofisten piirien ulkopuolella mielestäni valtioiden oikeus verottaa kansalaisia ja yrityksiä on aika yleisesti hyväksytty periaate.

ja mitä sykleihin ja virheallokaatioihin tulee, niin aika kovasti saisi valtio yrittää, että saisi nykyistä rajummat syklit aikaiseksi ja aika todella paljon saisi olla poliitikoilla mielikuvitusta, että onnistuisivat allokoimaan rahaa vielä enemmän väärin kuin meidän nykyiset pankkimme, joilla on tälläkin hetkellä keskinäisillä (julkisesti ilmoitetuilla)johdannaismarkkinoillaan kymmenen kertaa koko maailman BKT:n verran rahaa kiinni. Ja kun nämäkin uhkapelit täytyy kohta maksaa, niin kukakohan se maksaja tulee olemaan?

Aki Häkkilä

Talousdemokraattien väittämissä riittää kritisoitavaa, mutta aloitetaan vaikka tästä Friedmanin paperista, jota valikoiden lainataan.

Malli perustuu julkisen sektorin kulutuksen rajaamiseen tulojen määrään (julkinen sektori kuluttaa tasan niin paljon kuin ollaan valmiita veroina maksamaan) ja sen pitämiseen vakaana. Budjetin ylijäämävarat poistettaisiin kierrosta nousukaudella, taantumissa vajaus paikattaisiin laskemalla rahaa liikkeelle.

Kulmakivenä on hintojen ja palkkojen joustot (myös alaspäin).
"The brute fact is that a rational economic program for a free enterprise (and perhaps even for a collectivist system) must have flexibility of prices (including wages) as one of its cornerstrones."

Holtiton julkisen sektorin rahan luominen korjataan kultakannalla, joka käytännössä estää valtion rahan luomisen.

Epäilenpä, ettei talousdemokraatit ole näiden kannalla. Jos taas haluaa vain rusinat pullasta, on turha kutsua rusinoita rusinapullaksi.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kiitos kommentistasi, herra Iivarinen. Onnistuit poistamaan lainauksessasi *tärkeimmän* sanan "epäsuorasti".

Olen kohtalaisen ahkerasti näillä palstoilla puolustanut kapitalismia ja objektivismia, jotka ovat eri asia kuin anarkokapitalismi ja myös olen ihan kohtuullisesti osallistunut "verotus on varkautta" -idean puolustamiseen.

Siitä ei siis tällä kertaa ollut kysymys, vaan siitä, että avoimen verotuksen=ryöstön lisäksi hallitusten pitäisi vielä saada käydä salaa varkaissa.

Irrationaaliset pörssiodotukset johtuvat pääsääntöisesti rahakannan kasvusta, eikä kyseinen prosessi ota kantaa siihen, onko kyseinen kasvu valtion korotonta rahaa vai yksityispankin korollista rahaa. Koron kanssa vahinko voi toki korostua. Silti korko on ongelmista pienempi: jos valtio olisi ottanut lainaa yksityispankeilta markkinakorolla, sen tilintarkastajat olisivat älähtäneet jo vuosikymmeniä sitten.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Ekonomistien valtavirta on viimeisen sadan vuoden ajan identifioinut talouden *valtion taloudeksi*. Sikäli niin Keynes, kuin Friedman ovat olleet samasta puusta veistettyjä. Avainkysymys on aina sama: mikä on valtion suhde rahaan tai talouteen.

Jos talous olisi kuitenkin vain yksilöjen tuotannon ja kulutuksen allokointia 'taloudellisten arvojen' avulla, niin kaikki kollektiiviset termit, kuten bkt (tai gini-kerroin) voidaan heittää romukoppaan. Oleellisesti silloin talouden kysymykset kuuluvat viiteen kategoriaan: miten kuluttajahinnat muodostuvat (vapailla markkinoilla). Miten hinta muodostuu suljetussa huutokaupassa. Miten hinta muodostuu avoimessa huutokaupassa. Miten hinta muodostuu neuvoteltaessa. Miten pörssihinnat muodostuvat [1].

[1] www.objectiveeconomics.net Table of Contents

kati sinenmaa

Katsos, kuinka voin auttaa: http://lmgtfy.com/?q=osavaltion+pankki

Kalifornia siirtymässä osavaltio-omisteiseen pankkiin
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=1215
Osavaltion omistaman pankin on tarkoitus tallettaa valtion varat ja lainoittaa osavaltion toimintaa. Malli on samantapainen kuin Pohjois-Dakotassa, jossa on osavaltion omistama pankki Bank of North-Dakota (BND). BND tallettaa osavaltion varat ja lainoittaa osavaltion toimintaa luomalla osavaltiolle korotonta velkaa.

Bank of North-Dakota:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bank_of_North_Dakota

Käyttäjän SamaVene kuva
Aki Järvinen

Hyvä yhteenveto.

Nykysysteemissä on vain valitettavasti niin paljon "upotettua" panostusta, siitä hyötyjiä ja etuintressiryhmiä, että sen muuttamista voidaan harkita vasta kun on ryykätty oikein kunnolla. Mikä on kylläkin tapahtumassa jo niin rajusti ettei prosessia voida millään pysäyttää - ei sillä etteikö sitä yritetä. Tosin "lääkkeet" (lainaus alas ja julkiset menot kuriin eli raha kierrosta pois) vain pahentavat tilannetta, mutta ei anneta sen haitata ideologia-perusteista toimintaa (ideologioiden itsekritiikin sietohan on tunnettua...)

Pankkijärjestelmä on ollut jo vuosia vararikossa:
http://www.samassaveneessa.info/alakohtaiset-artik...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ihmeellisiä kehityksen jarruja nämä kapitalismin kannattajat (Suihkonen ja Korhonen)..Ainoa mikä kelpaa on se,että jollain pitää aina asiat olla paskasti,vaikka eletään 2000-lukua.Pakko olla jokin psyykkinen ongelma varmaankin tai omaan ideologiaansa kompastuneita..

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Poistaisiko talousdemokratia sen, että joillain on asiat paskasti? Jos, niin miten? (Nämä kysymykset on tarkoitettu Ville Iivariselle, ei nimimerkille "Vellu Heino".)

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Joo, siis siitä eteenpäinhän elämä olisi pelkkää sunshine and rainbows.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Saan onneksi esittää vastakysymyksen näille kahdelle kapitalistille..poistasiko jokin utopia sen,että jollain on asiat paskasti? Kummalla siis on enemmän mahdollisuuksia..miettikää vaikka objektiivisesti on näet minnuun nähden ihan sama.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Vellu Heino: "Saan onneksi esittää vastakysymyksen näille kahdelle kapitalistille..poistasiko jokin utopia sen,että jollain on asiat paskasti?"

Ei ainakaan kokonaan, eikä niin kai ole kukaan väittänytkään. Lainaan tähän Liberaalit ry:n nettisivuilta löytyvää tekstiä: "Emme pidä vapauteen perustuvaa yhteiskuntaa täydellisenä; siinä on luonnollisesti omat huonot puolensa. Liberaalien mielestä vapauteen perustuva yhteiskunta on kuitenkin vähiten huono ratkaisu."

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olipas se syvällistä..eli te kannatatte vähemmän huonoa ratkaisua,koska hyvää ei voi kannattaa..niin mistäkös se olikaan kiinni?

Onko jotain hyvää ratkaisua olemassa?

K Veikko

Et näe metsää puilta.

    Talouden kannalta ei sillä ole merkitystä mistä raha tulee ja minne se menee. Rahan arvo on se mikä ratkaisee. Lähtisitkö itse töihin, jos siitä saisit palkaksi vain arvottomia rahoja - sinua huijattaisiin.

Kun katsot taloutta, näet vain rahaa ja sen liikkeitä – kuinka tuuli heiluttaa puita, joskus vähemmän, joskus enemmän. Metsä kuitenkin kasvaa: luo uutta arvoa tyhjästä!

Kuka määrittelee rahan arvon: velallinen. Velallinen pantaa omaisuuttaan tuon arvon vastineeksi. Konkreettisella tavalla velallinen sitoo rahan arvon reaalitalouteen, reaalisesti olemassa olevaan hyödykkeeseen.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

"Talouden kannalta ei sillä ole merkitystä mistä raha tulee ja minne se menee." .....en tiedä mitä tähän sanoisi, joten en sano mitään.

Toma Kavonius

Nyt oli niin hämmentävä kommentti, että tuo tarvitsisi hiukan selventämistä.

Miten niin "Talouden kannalta ei sillä ole merkitystä ... minne se (raha) menee." Eikö juuri se, minne raha menee, määrittele kysynnän ja ohjaa koko taloutta?

Tuosta puuvertauksesta en saa mitään selvää. Mitä tuo tuuli kuvaa? Ja mitä yksittäinen puu kuvaa? Entäs metsä? Täytyykö vertauksessa ottaa huomioon maasta otettavat ravinteet (tuleeko kasvu sittenkään tyhjästä)?

Määritteleekö velallinen tosiaan rahan arvon? Eikö rahan arvon määrittele se, joka on valmis vaihtamaan jotain hyödykettä rahaan (siis myymään tuotetta tai palvelua)? Jos ostaja pääsisi määrittelemään rahan arvon, niin itse ainakin saisin Eurolla enemmän. Jos tarkoitit rahan hintaa eli korkoa, niin sen kyllä määrittelee velan antaja.

"Talouden kannalta ei sillä ole merkitystä mistä raha tulee...". Nykyään kaikki raha luodaan velkana. Kun joku ottaa lainan, luo pankki uutta rahaa. Tuolla lainalla on korko -> kaikesta rahasta maksetaan korkoa. Jos kaikesta rahasta annetaan pankeille joka vuosi n% (vuotuinen korko), niin eikö tuo ole ikään kuin ylimääräinen vero (vero jota myös valtiot maksavat veloistaan pankeille)? Sen lisäksi velkoja maksettaessa, rahan määrä kierrossa vähenee, mikä aiheuttaa deflaatiota ja taantuman/laman, ellei joku muu ota uutta lainaa ja näin ollen lisää rahan määrää kierrossa. Sen sijaan jos valtio loisi rahan, ei rahan olemassa olosta tarvitsisi maksaa korkoa, valtio (tai keskuspankki) säätelisi rahan määrää kierrossa eikä pankkien lainaustoiminta vaikuttaisi siihen. Joten sanoisin että sillä on erittäin suuri merkitys mistä raha tulee.

K Veikko

- Mistä raha tulee ja minne se menee.

Talouden kannalta on ratkaisevaa se mistä tavara tulee ja minne se menee.

    Jos käytössä olisi kultaraha, sillä ei olisi mitään merkitystä kuka sen kullan on kaivanut ylös; ovatko kaivajat valtion palkkaamia työmiehiä vai naapurissa asuva varas, joka ryöstää mummoilta kultasormuksia.
    Sama koskee rahaa.

Raha mahdollistaa tavaroiden vaihtamisen toisiinsa ilman että itse tavaraa liikutetaan paikasta toiseen.

Raha saa arvonsa siitä, että tavaran (laajasti ymmärrettynä) arvo irrotetaan itse tavarasta ja sidotaan rahayksikköön. – Kun tuo metsä pantataan lainan vakuudeksi, sen arvo annetaan pankille digitaalisia numeroita vastaan. Tällä tavoin rahan haltijan ei tarvitse fyysisesti erottaa itselleen puita metsästä.

Velallinen lyö omaisuudellaan vetoa rahan arvon puolesta. Siitä että hänen käyttöönsä annettu raha on arvokkaampi, siis tuottavampi, kuin pantiksi luovutettu vakuuden arvo.

Se, joka on valmis vaihtamaan rahan mihin tahansa, ei voi tässä vedonlyönnissä ylittää velallisen panttaaman omaisuuden arvoa. Muutenhan hänestä (loppupelissä) tulisi tuon vakuuden, metsän, ostaja ja omistaja.

    Ei keskivertokuluttajalla ole ymmärrystä määritellä rahan arvoa. Kuvittelepa tilanne, että kuluttajalle annetaan miljoonan euron seteli, bondi, joka erääntyy 30 vuoden päästä, juoksuajalta ei makseta korkoa. Mitä hän tekee tuolla varallisuudella? – Omaisuusmassalla, joka takaa hänelle mukavan eläkkeen erääntyessään.

Jos lainasit pankista rahan 10%:n korolla ostaaksesi metsää ja samassa ajassa metsän arvo kasvoi 20% sinun tekemättä mitään, kuka voitti.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Raha ei sisällä arvoa, eikä sido arvoa. Hyödykeominaisuudet poisluettuna rahan arvo on puhtaasti "vaihtoarvoa" ja se tarkoittaa sitä, että rahakannan arvo on identtisesti sama kuin rahalla ostettavan kansantuoton arvo.

Arvoa ei voi luoda tyhjästä, siirtää tai kopioida.

Rahan arvo syntyy siitä, että vaihtokauppaa ei käydä millään muulla välineellä kuin rahalla.

Dynaamisessa tilanteessa, jossa rahakannan kokoa muutellaan alvariinsa, voiton ja voitto-odotusten laskeminen vaikeutuu tai tulee jopa mahdottomaksi.

K Veikko

“arvo syntyy siitä, että vaihtokauppaa ei käydä millään muulla välineellä kuin rahalla”

Tuo, että vankeudella uhkaamalla pakotetaan jokainen käyttämään yhtä rahaa, tuo vain lisäarvoa rahalle. Lisäarvon suuruus on se summa, jonka olet valmis maksamaan, että sinua ei laiteta vankilaan.

Jos pankkien liiketoiminta ja kilpailu olisi vapaata, meillä olisi useita erilaisia laillisia maksuvälineitä. Yksi raha perustuisi kultaan toinen teollisuuteen, kolmas kiinteistöihin, jne. Jokainen käyttäisi sitä rahaa, jonka itse valitsee. Itse kantaisi myös riskin valinnastaan.

Toma Kavonius

Sanoisin että pankki, joka loi tuon lainarahan tyhjästä ja keräsi siitä 10% korkoa, voitti. Toki sinäkin teit voittoa, eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Sen sijaan sitä vastaan kyllä olen, että pankki voi tehdä voittoa lainaamalla rahaa, mitä sillä ei ollut. Vielä enemmän olen sitä vastaan, että ilman pankkien myöntämiä lainoja meillä ei olisi rahaa kierrossa. Koska lainoista maksetaan korkoa, maksamme siis rahan käytöstä n% korkoa pankeille joka vuosi. Tuon voi ajatella myös siten, että maksamme n% koko rahan määrästä veroa pankeille joka vuosi (n, eli keskimääräinen korko, oli arvioitu 5%:ksi positive money sivustolla).

Viittaat ilmeisesti rahan neutraliteettiin ja kvantiteettiteoriaan. Tuosta Ville on kirjoittanut jo tässä blogissa, enkä lähde sitä kertaamaan.
http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/51724-m...

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Jani: Mitä mieltä olisit jos rahaksi voitaisiin käyttää mitä tahansa ja kukin voisi vaikka halutessaan sitä painaa (arvo onkin sitten asia erikseen... )? Eikö tällainen olisi suorastaan välttämätön edellytys minkäänlaiselle anarkiantapaiselle? O_O

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kaisa Kansine: "Mitä mieltä olisit jos rahaksi voitaisiin käyttää mitä tahansa ja kukin voisi vaikka halutessaan sitä painaa (arvo onkin sitten asia erikseen... )?"

Se olisi tietenkin paras mahdollinen rahajärjestelmä.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Taidat olla rehellisin anarkokapitalisti johon olen törmännyt :D

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jotenkin luulen, että olen taas pudonnut kärryiltä.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Miten niin olisit pudonnut kärryiltä?
Meinaan vain sitä, että olet realistisempi kuin monet ja myönnät myös vähemmän mairittelevat piirteet anarkokapitalismissa... siinä kun jotkut ovat valmiita henkeen ja vereen väittämään, että anarkokapitalismi olisi 100% looginen, aukottoman eettinen ja kerrassaan virheetön järjestelmä.
Tuli nyt vain jotenkin mieleen :D

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

En tiedä keihin olet törmäillyt, mutta oletko varma, että he ovat anarkokapitalisteja? Eivät nimittäin vaikuta siltä. Kukaan tuntemani anarkokapitalisti ei väitä kannattamaansa järjestelmää täydelliseksi, virheettömäksi ja kaikille varman onnen takaavaksi paratiisiksi. En tunne monia anarkokapitalisteja, mutta tietääkseni kaikki he myöntävät avoimesti järjestelmänsä puutteet.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

"En tiedä keihin olet törmäillyt, mutta oletko varma, että he ovat anarkokapitalisteja?"

Luultavasti eivät - mutta ovat antaneet ymmärtää olevansa O_O Esimerkiksi suosittelemalla samaan hengenvetoon ilmeisen anarkokapitalistista "systeemiä" ja jotain valtion velvollisuuksista puuttua vääryyksiin ja mitä vielä...
Voi olla, etteivät he tosiaan koskaan ole sanoneet suoraan "olen anarkokapitalisti!", mutta sellaisen kuvan olen virheellisesti saanut niistä joka toisesta lauseesta joissa valtiota ei pitäisi olla lainkaan (tai ainakaan se ei saisi sekaantua yhtään mihinkään, eli käytännössä sitä ei olisi lainkaan... ) mutta omistusoikeus on tärkeä ja plää plää.
Et kai sinäkään ole voinut välttyä huomaamasta kuvatunlaisia tapauksia ihan täällä US:ssäkin? :P

K Veikko

AnarkoRaha voisi saada arvon, muuallakin kuin rahan painajan omassa mielessä, ainakin seuraavilla tavoilla (kolme mainitakseni):

a) Määrällinen kauneus

Raha itsessään olisi kaunis ja haluttava sillä tavalla että suurempi määrä rahaa lisää omistajan kokemaa esteettistä elämystä ja omistautumista rahalle.

    Setelit voisivat muodostaa erilaisia keräilysarjoja, vaikkapa sisältää erilaisia autojen, lintujen, yms kuvia. Kolikot on tehty kullasta, jolloin omistaja voi katsella tuota kultaa ja mielessään kuvitella niitä kauniita esineitä josta tuosta kullasta pystyy valmistamaan.

b) Laki ja järjestys

Rahan painajan itse rahalle antama arvo on realisoitavissa jokaisen käytettävissä olevalla pakkovallalla.

    Jos painat setelin, johon siirrät vaikkapa omistamasi (rahalla ei ole arvoa ilman omistusoikeutta – siksi raha on aina yksityistä eikä arvonsa säilyttävää valtiollista rahaa ole olemassa – rahajärjestelmän romahdus merkitsee omistusoikeuden lakkaamista ja siirtymistä instituutioille, esim pankeille) polkupyörän arvon,
    on tuolla rahalla yleinen arvo vasta kun sen haltija voi milloin tahansa vaatia sinua luovuttamaan itselleen, julkista pakkovaltaa käyttäen, tuon polkupyörän arvon, viime kädessä itse polkupyörän olipa sen haltija kuka tahansa.

c) Yhteinen usko

Yhteisellä uskolla en tarkoita uskontoa vaan pakkovaltaa, valtion virallista uskontoa.

    Jos et suostu tekemään töitä rahaa vastaan joudut hankaluuksiin. Vaikka itse pitäisit tarjottua rahaa arvottomana. – Kun julkisesti tunnustat: "uskon rahaan, jonka meille on painanut ...", vältyt käyttämästä kiellettyä sanaa "*******", jonka käyttäminen veisi välittömästi Siperiaan.
    Menee oikeastaan kategoriaan Laki ja Järjestys eikä siten kuulu yläluokkaan AnarkoRaha.
Karl Marx

Kysynpähän vaan, että mitä väliä sillä on, että "raha on velkaa"? Muuttaako joku käyttäytymistä kun raha syntyy luotonlaajennuksen takia?
Osaatko erottaa keskuspankkirahan liikepankkirahasta?

K Veikko

No ei varman muuta käyttäytymistään sen enempää kuin kukaan muuttaisi käyttäytymistään, jos täyden palkan saadakseen ei olisi pakko mennä töihin.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Taisitkin laittaa jo yhdistyksen sivuille saman kysymyksen ja laitoin sinne vastauksen, mutta kun sivujen päivittäjä on duunissa, niin kopion vastauksen tähänkin, vaikka tiedän, kuinka turhaa uskovaisten kanssa on väitellä uskonnosta.

Jotkut (lähinnä kultaintoilijat) näkevät tässä mallissa vain tämän yhden ongelman, että kun sitä rahaa luodaan tyhjästä, niin syntyy inflaatiota, eivätkä he koskaan puhu rahan luonteesta korkoa kasvavana velkana, mikä taas meidän mielestämme aiheuttaa n. 95% maailman ongelmista. Inflaatio on todellakin nykyisin lähes kokonaan pankkien rahanluonnin aiheuttamaa varallisuudensiirtoa säästäjiltä pankkisektorille. Mutta silti lähtisin itse purkamaan tätä vyyhtiä vähän eri suunnasta.

Ensinnäkin tämä nykyinen raha on tosielämän Matrix. Juuri kukaan ei tiedä mitä se on, mistä se tulee, kuka sen luo eikä millä tavalla se luodaan, kaikki juoksevat vain sokeasti sen perässä kun tietävät että sitä pitää olla jos haluaa syödä. Sanoisin, että tämä ihmisten täydellinen tiedostamattomuus yhteydestä rahan luomisen mekanismien ja oman elämän pakotetun raatamisen -ja silti puutteesta kärsimisen- välillä on hyvin vakava ongelma hengellisessä tai sanoisinko eksistentiaalisessa mielessä. Mikä on ihmisen todellinen potentiaali tai ihmisen elämän tarkoitus? Ei varmastikaan olla pyöränä velkamyllyn rattaissa!

Tästä pääsemme kysymykseen: miksi meidän pitää olla velassa jollekin ulkopuoliselle vain jotta meillä on rahaa taloudessamme? Raha ei ole itsessään mikään hyödyke niinkuin monet uskonnollisesti väittävät, vaan se on symboli, joka edustaa oikeiden hyödykkeiden arvoa ja väline, joka mahdollistaa niiden vaihtamisen. Kaikki ne oikeat hyödykkeet ovat jo olemassa, joten miksi meidän pitää mennä velkaan, jotta meillä voi olla jotain symboolista, joka edustaa niitä jo olemassa olevia hyödykkeitä? Kun kerta kaikki todellinen arvo on jo olemassa, niin miksei raha niiden vaihtamiseen voisi myöskin vain yksinkertaisesti olla olemassa? Meillä ei ole rahaa ellemme ole velassa ja kun olemme velassa, emme enää päätä omasta elämästämme.

Tästä pääsemme valtionvelkaan, joka on 100% turha taakka ihmisten niskassa ja oikeastaan maanpetos. Kuten Uusis sanoi: "Eihän siinä ole mitään järkeä, että valtio maksaa korkoa yksityisille pankeille kun se voisi itse luoda sen rahan." Kyseessä on rikollinen kansallisomaisuuden siirto finanssisektorin haltuun. Valtionvelan hulluudesta lisää täällä: http://villeiivarinen.blogspot.com/2010/03/valtion...

Valtio voisi itse rahoittaa itseään, mutta se on päättänyt antaa pankkien hoitaa tämän pikku teknillisyyden, minkä myötä demokratia ja kaikki muu se mitä meille syötetään on täyttä p%#¤kaa. Todellinen valta on jossain ihan muualla ja kyllä ihmiskunnan historia on näyttänyt eron demokraattisten ja plutokraattisten yhteiskuntien välillä. Jos rahan luomisen oikeus saataisiin demokratian alaisuuteen, niin sitten sillä alkaisi taas olla jotain merkitystä, nyt se on pelkkää teatteria.

Sitten voisi mainita vaikka jo mainitsemasi luonnonvarojen kustannuksella tavoiteltavan talouskasvupolitiikan, joka tulee johtamaan 100% varmuudella ekologiseen itsemurhaan. Vaikka kapitalismi ja voitontavoittelu itsessään aiheuttavat kyllä taipumusta paisumiseen, niin väittäisin että velkaan ja korkoon perustuva kapitalismi on kaikkea tätä toiseen potenssiin, enkä ole suinkaan ainoa joka näin väittää. Esim. reilu viikko sitten Helsingissä Kasvu Murroksessa seminaarin pääpuhuja Tim Jackson näki pakotetulle talouskasvulle neljä syytä, joista kaksi koski rahan luonnetta korollisena velkana sekä sen sen liikkeellelaskun mekanismia. Lisää aiheesta olen kirjoittanut täällä:
http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50375-r...
http://villeiivarinen.blogspot.com/2010/03/pakotet...

Sitten voisi mainita vääristymät, jota velkaraha aiheuttaa markkinatalouteen itseensä. Nykyinen raha pakottaa kaikki velkaan, ja siten nostaa tuotteiden hintoja ja alentaa kuluttajien ostovoimaa, mistä seuraa, että markkinoilla yksinkertaisesti kaikki halpa korvaa kaiken laadukkaan. Tästä taas on hyvin vakavat seuraukset esim. työmme, ravitsemuksemme ja kuluttamiemme tuotteiden laadun kannalta ja tämä on myös ekologisesti hyvin tuhoisaa, että tuotteita ei edes yritä valmistaa niin, että ne kestäviä. Lisää aiheesta täältä: http://villeiivarinen.blogspot.com/2010/03/myytti-...

Sitten voisi katsoa, mikä vaikutus tällä on kansakuntien välisiin suhteisiin, että ne kaikki käyttävät samaa rahajärjestelmää, ja että niiden kaikkien kansantalouksissa on enemmän velkaa kuin on rahaa. Ne ovat pakotettuja loputtomaan kauppasotaan toisiaan vastaan, sillä vienti on kokonaiselle kansantaloudelle ainoa keino saada velatonta rahaa, mikä on luonut täysin absurdin tilanteen, missä kaikki maailman maat yrittävät viedä mahdollisimman paljon tuottamaansa arvoa pois maasta vain jotta ne voivat saada jotain bittinumeroita pankkiensa kirjoihin! Lisää aiheesta täältä:
http://villeiivarinen.blogspot.com/2010/03/vientiv...

Ja viimeiseksi pointiksi voisin mainita ehkä sen kaikkein tärkeimmän syyn, miksi rahareformi tulisi tehdä: kehitysmaiden asema tämän globaalin rahapelin häviäjinä ja sen velkanieluina. Puolet maailman ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä, kymmenet tuhannet kuolevat joka päivä nälkään ja sairauksiin, jotka olisi voitu parantaa yhdellä eurolla. Heidän henkensä pelastamiseen ei löydy yhtä euroa samaan aikaan kun pankkien "joukkotuhoaseisiin" johdannaisiin löytyy esim tänään pelkästään USA:n pankeilta 622 biljoonaa dollaria: http://www.usdebtclock.org/ (ainiin, tässä muuten vielä yksi hyvä syy: tuota se tarkoittaa, että on maailman rikkain maa tässä rahajärjestelmässä.) Koko rahajärjestelmä itsessään on varallisuuden siirtoa köyhiltä rikkaille, niin kansantaloudessa kuin myös kansainvälisessä taloudessa. Esim. Margrit Kennedy on laskenut, että 90% ihmisistä maksaa korkonsa rikkaimmalle 10% ja se on paljon korkoa se. Kehitysmaiden tilanteen syntymisestä lisää näissä:
http://villeiivarinen.blogspot.com/2010/05/kehitys...
http://villeiivarinen.blogspot.com/2010/09/rahajar...

Hhhmmm...mitähän muuta vielä, ai niin!, nykyisen sopimuslainsäädännön mukaan nykyinen raha on laiton sopimus: http://villeiivarinen.blogspot.com/2010/04/raha-on...
Raha syntyy pankkilainoista, ja pankkilaina on rahanvärennös, petos ja varkaus.

Muistankin joskus lukeneesi kommenttejasi täältä ja tiedän, kuinka turhaa on yrittää päätäsi kääntää, joten jos sinulla on vielä jotain kommentteja, niin pidä ne itselläsi.

Toimituksen poiminnat