*

Rahan Valhe Puheenvuoroja maailman tärkeimmästä vaietusta asiasta

Vallankumouksellinen hanke etenee Kaliforniassa, osavaltioon perusteilla oma julkinen pankki

  • Monet osavaltiot seuraavat Pohjois-Dakotan esimerkkiä
    Monet osavaltiot seuraavat Pohjois-Dakotan esimerkkiä

Kalifornia on aina tunnettu kaikenlaisten uusien innovaatioiden syntypaikkana ja nyt osavaltio on jälleen osoittautumassa maineensa veroiseksi. Kalifornian paikallishallinnon ylä- ja alahuoneet hyväksyivät hiljattain esityksen nimeltään Assembly Bill 750. Esitys koskee osavaltion omistaman julkisen pankin perustamista Kaliforniaan ja prosessi on nyt kuvernöörin allekirjoitusta vaille valmis lähtemään liikkeelle.

 

Kalifornia on erittäin vakavassa taloudellisessa tilanteessa. Asuntojen hintakupla ei paisunut ehkä missään muualla niin suureksi kuin Kaliforniassa, eikä seuraukset sen puhkeamisesta olleet ehkä missään muualla niin vakavat kuin Kaliforniassa. Koteja pakkohuutokaupataan ennätystahtia ja kaikenlaiset maksuvaikeudet ovat saavuttaneet hälyttävät mittasuhteet. Osavaltion työttömyysprosentti on yli 12 ja on maan toiseksi korkein. Kaupunkien ympärille kasvaa telttakyliä, kun kotinsa menettäneillä ihmisillä ei ole enää paikkaa minne mennä. Kaliforniasta onkin sanottu, että se on maailman yllättävin "failed state".

 

Kriisin seurauksena osavaltion verotulot ovat pienentyneet, mikä on taas johtanut yhä velkavetoisempaan julkiseen talouteen. Kalifornian julkinen velka on jo noin 160 miljardia dollaria, mutta tästä summasta lähes puolet, noin 70 miljardia dollaria on pelkkää korkoa. Osavaltio käyttää tänä vuonna 7 miljardia dollaria pelkästään julkisen velan korkomenoihin. Kaliforniaa uhkaa konkurssi, ellei se saa pian julkista talouttaan tasapainoon, mutta verojen korottaminen nykyisessä epätoivoisessa tilanteessa ei enää auta, vaan ainoastaan lisäisi kansalaisten ja yritysten ahdinkoa.

 

Myös USA:n keskuspankki Federal Reserve on ilmoittanut, ettei se aio auttaa osavaltioita niiden budjettialijäämien kanssa, mikä on hyvin mielenkiintoista, sillä tänä vuonna kaikkien osavaltioiden budjettialijäämä on yhteensä vain 191 miljardia dollaria. 2008 alkaneen finanssikriisin aikana Fed antoi Wall Streetin pankeille hätärahoitusta eri lähteistä riippuen(tämä tieto ei ole kovin julkista) 12-16 000 miljardia, eli 12-16 biljoonaa dollaria, mikä on huomattavasti enemmän kuin kaikkien osavaltioiden yhdessä tarvitsema 191 miljardia. Kyse ei ole siitä, ettei Fedillä olisi rahaa mitä lainata, vaan sen mandaatti ei salli sen luotottaa osavaltioita.

 

Tässä epätoivoisessa tilanteessa Kalifornia on useiden muiden osavaltioiden kanssa alkanut etsiä ratkaisua aivan uudesta suunnasta: omasta pankista. Nyt käsitteillä olevan AB 750:n esikuvana toimii Pohjois-Dakotan osavaltion oma pankki, ja esityksen tarkoituksena on tuottaa selvitys, mitä etuja Kalifornialle tulisi samanlaisen ratkaisun käyttöönotosta.

 

Pohjois-Dakota on toistaiseksi ainoa osavaltio, jossa toimii osavaltion omistama julkinen pankki. Pohjois-Dakotassa osavaltio tallettaa veroista kerätyt varat liikepankkien sijaan omaan pankkiinsa. Bank of North-Dakota (BnD) toimii osittaisvarannon periaatteella; se pystyy lainaamaan sinne talletetut varat moninkertaisesti, eli se pystyy luomaan rahaa luotonlaajennuksen avulla, aivan kuin mikä tahansa muukin pankki. BnD toimii yhteistyössä osavaltiossa toimivien liikepankkien kanssa ja myöntää edullista rahoitusta moniin hyödyllisiin hankkeisiin osavaltion alueella ja sen toiminta myös tuottaa voittoa osavaltiolle; viimeisen 10 vuoden aikana BnD:n toiminta on tuonut 300 miljoonaa dollaria osavaltion kassaan, mikä on väestöltään Helsingin kokoisessa osavaltiossa suuri summa. Pohjois-Dakota on USA:n ainoa osavaltio, jonka budjetti on ollut koko ajan ylijäämäinen 2008 alkaneen kriisin jälkeen; täällä rahat oli sijoitettu paikalliseen reaalitalouteen eikä spekulatiivisiin hintakupliin.

 

Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. Tämä puolittaisi esim. julkisten infastruktuurihankkeiden hinnan ja ehkä ennen pitkää koko julkisen alijäämän, sillä kuten mainitsin, Kaliforniankin velasta puolet on pelkkää korkoa korolle, rahaa joka kaikki valuu pankkiirien taskuun kaikkien muiden kustannuksella.

 

Muutamia muita lukuja Pohjois-Dakotasta: osavaltiossa on maan alhaisin työttömyysprosentti (3,5), vähiten kotien pakkohuutokauppoja, vähiten luottokorttimaksuhäiriöitä ja viimeisen 10 vuoden aikana yksikään pankki osavaltiossa ei ole mennyt konkurssiin. Pohjois-Dakotassa on mennyt niin hyvin, että veroja on kevennetty viime vuosien aikana 400 miljoonan dollarin edestä samaan aikaan kun muut osavaltiot ja liittovaltio nostavat veroja ja toteuttavat leikkauslistoja maksaakseen pankkiirien laskut.

 

Onko mikään ihme, että muutkin osavaltiot ovat kiinnostuneita Pohjois-Dakotan salaisuudesta? Ja salaisuushan se on, että näinkin voi tehdä, ei siitä kuulu puhua. Meillä Suomessakin valtiovallan sanoma on, että "ei ole mitään vaihtoehtoa!". Mutta vaihtoehtoja todella on ja tämä olisi ehkä helpoin toteuttaa. Suomenkin valtio voisi perustaa oman pankin, johon se tallettaisi verorahat tai kaupungit ja kunnat voisivat perustaa omia pankkejaan. Meillä on jo nyt Kuntarahoitus Oyj olemassa, joka voitaisiin helposti muuttaa pankiksi, niin että velan ottamisen sijaan se alkaisi antaa sitä ja kaikkien velkarahalla toteutettavien hankkeiden rahoituskustannukset olisi siten puolitettu.

 

Jos vain ihmiset alkaisivat pikkuhiljaa ymmärtää, miten raha nykyisin luodaan, olen varma, että myös Suomessa näitä hankkeita tultaisiin laittamaan pian vireille. USA:ssa julkisten pankkien puolesta on aktiivisesti lobannut Public Banking Institute, joka on myös Kalifornian AB 750 taustavaikuttaja, alla heidän uusi videonsa, jossa heidän kritiikkinsä nykyistä, yksityistettyä rahajärjestelmää kohtaan ja heidän visionsa julkisen pankin tuomista mahdollisuuksista:

 

Muita lähteitä:

Bill Still raport 27

http://www.huffingtonpost.com/ellen-brown/california-state-owned-bank_b_...

http://www.yesmagazine.org/new-economy/the-north-dakota-miracle-not-all-...

http://www.webofdebt.com/articles/feds_states.php

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

kati sinenmaa

Tää suorastaan pelasti mun uskoni ihmiseen. Nyt pitäisi lähettää koko poliittinen poppoo Pohjois-Dakotaan ja Kalifornian kautta suoraan eduskuntatalon portille julistamaan kansalle, että Suomikin voi ja saa toimia viisaasti -- eikä takasin ole tulesta, jos ei pysty ajattelemaan viisaasti. Jo riittää poliitikkojen täydellinen saamattomuus, eli oman edun tavoittelu.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Hyvä uutinen! Pidetään keskustelussa...

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Hyvä kirjoitus, innostaa pohtimaan monenlaisia kysymyksiä.

Siirrän pätkän Touko Aallolle juuri kirjoittamastani kommentista, jonka lähteenä oli Aamulehti 13.9. ja Jouko Paavola:

"Yhdysvalloissa osavaltioilla on omat itsenäiset budjettinsa ja monien osavaltioiden perustuslaki edellyttää menojen ja tulojen tasapainottamista. Liittovaltio ei ole vastuussa (esim. Kalifornian ja Illinoisin) alijäämistä. .. Verhoutuminen liittovaltion valepukuun Euroopassa tuntuu enemmänkin poliitikkojen hokkus pokkus -tempulta, jolla yritetään pettää hyväuskoisia veronmaksajia. .. USAn keskuspankin tehtäviin ei ole ikinä kuulunut osallistua osavaltioiden alijäämien rahoittamiseen. Se on todellakin osavaltioiden oma ongelma.. "

Ville Iivarisen kirjoitusta lukiessa heräsi myös huima kysymys: Onko USA ja sen osavaltiot velkoineen entisen Neuvostoliiton tiellä? Hajoaa ennen pitkää? Osavaltiot itsenäistyvät, ensin pankki, kohta ero keskusvallasta jne? Aikoinaan moni osavaltio liitettiin aseiden avulla liittovaltioon.

Ja vielä Iivarisen mainitsemat "lainat joista ei tarvitse maksaa korkoa". Kai rahanluonnilla pitää sentään jokin peruste olla. Onko se työ, reaalisuoritusten vaihtaminen? Onko se aika? Korko? Joskus 1990-luvulla Suomessa puuhailtiin Ekopankkia. Jotkut sanoivat että ei lainkaan korkoa. Nyttemmin eduskunnankin käyttämä tulevaisuusguru Osmo Kuusi kimpaantui että pitäähän korkoa olla, muuten taloustoimet hajoavat käsiin, ilman mitään kannattavuusvaadetta.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Tämän julkispankkiliikkeen johtohahmo on tällainen neiti Ellen Brown. Jos kiinnostaa nämä pohdinnat rahanluonnin perusteista, niin häneltä löytyy googlaamalla valtava määrä artikkeleita ja myös youtubessa hän selittää ideoitaan vaikka kuinka monessa videossa, vaikka tässä:
http://www.youtube.com/watch?v=Bn6mlgrG51I
Tämä "money as credit"-kuvio on sellainen asia, että siinä saa kyllä hieroa otsaansa illan jos toisenkin kun sitä oikein käy miettimään. Mutta kyllä sanoisin, että sen ytimessä on sellainen suuri illuusio, josta meidän pitäisi nyt vain kollektiivisesti yrittää vapautua.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ainoastaan Fed pystyy painamaan oikeaa dollarirahaa. Näin ollen tällaisten osavaltionpankkien rooli on hyvin rajoitettu, koska ne ovat kuitenkin samalla valuutta-alueella. Yhdysvalloilla on kuitenkin sellainen ero Euroopan Unioniin nähden, että osavaltiot eivät laske liikkeelle omissa nimissään velkakirjoja kansainvälisille markkinoille, mikä hillitsee tulipalon leviämistä liittovaltion ulkopuolelle. Lisäksi, koska kaikissa osavaltioissa on sama enemmistön kieli eli englanti, johtaa se siihen, että Yhdysvalloissa muuttaminen työn perässä osavaltioista toiseen on muillekin kuin kansainvälisesti avoimille kielimiehille ja -naisille psykologisesti helpompaa.

Kalevi Wahrman

Suomen työeläkejärjestelmä pitäisi vähän samaan malliin laittaa uusiksi.

Suvianne pitäisi, jos hänellä olisi, laittaa niistä roikkumaan, kuten muukin markkina "talous" jengi Postipankin lakkauttamisesta ja varallisuuden yksityistämisestä.

Anna-Leena Nieminen

Tässä paljon tärkeämpi uutinen...

Utah tyytymätön dollariin - ottaa hopean ja kullan maksuvälineeksi!

http://markusjansson.blogspot.com/2011/03/utah-tyy...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miten tuo auttaa asiaan..saako jotain kertomusta?

itse epäilen,että kansalle pettymys tulee olemaan suuri..mutta katsotaan nyt.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

"Paljon tärkeämpi uutinen..." -ja höpö höpö.
Jos ne siellä Utahissa tekee samanlaisen feasibility studyn kuin tämä Kalifornian nyt käsittelyssä oleva esitys on, niin he toteavat, että hankala on alkaa kultaa käyttämään rahana, kun heillä ei ole kultaa ja sitten he toteavat, etteivät he voi myöskään hankkia kultaa kun ovat jo valmiiksi vararikossa.

Niinkuin tuossa kirjoitukseni lopussa olevassa videossa sanotaan, "pyhä lehmänsä kullakin". Jos maailman hallitsijoiksi olisi euraasialaisten kansojen sijaan nousseet vaikka polynesialaiset kansat, niin meillä olisi libertaarit tänään täällä vaatimassa paluuta simpukankuorien tai helmien käyttöön rahana, ja argumenttina olisi että se on sentään "oikeaa rahaa". Pelkkää typerää taikauskoa. Kulta ei ole koskaan toiminut missään rahana, sillä on joskus hoidettu valtioiden välisten kaupan tilien tasausta, mutta jokapäiväisenä maksuvälineenä arkikäytössä ei ole kultaa käytetty koskaan. Se kultakantaan perustuva pankkijärjestelmä, mikä meillä oli joskus sata vuotta sitten oli tosiasiassa ihan samanlainen "money as credit" järjestelmä kuin meidän nykyinenkin, eikä siihen palaamisessa olisi mitään järkeä.

Mutta tuo Markus Jansson on kyllä tuttu mies ja ymmärtää varsin hyvin rahan päällä, eikä ole häntä tarkoitus dissata. Kalifornian idea on vaan niin paljon parempi kuin Utahin idea.

Anna-Leena Nieminen

Kulta ja kulta, voi se olla mikä vaan kunhan on yksityinen raha...

http://mikkolaakso.blogspot.com/2010/09/yksityinen...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Jos maailman hallitsijoiksi olisi euraasialaisten kansojen sijaan nousseet vaikka polynesialaiset kansat, niin meillä olisi libertaarit tänään täällä vaatimassa paluuta simpukankuorien tai helmien käyttöön rahana, ja argumenttina olisi että se on sentään "oikeaa rahaa"."

Mikäs vika simpukankuorissa tai helmissä on? Ja, kuten Anna-Leena Nieminen jo tuossa mainitsi, oleellista on, että raha olisi jotakin konkreettista, jolla on muutakin arvoa kuin pelkkä maksuvälinearvo. Vain siten järjestelmä on kestävällä pohjalla.

Rahan, esimerkiksi setelin, arvo voidaan määritellä tälle päivämäärälle katsomalla, paljonko sillä setelillä saa jotakin valittua hyödykettä kaupasta. Samalla tavalla voidaan katsoa, paljonko setelin arvo oli viime kuussa, viime vuonna jne. selvittämällä, paljonko sillä setelillä kullakin ajanhetkellä sai kyseistä hyödykettä.

Tätä prosessia voidaan käytännössä jatkaa aina setelin syntyhetkeen asti, mutta teoriassa myös pidemmälle, jolloin havaitaan, että syntyhetkellään seteli sai arvonsa tyhjästä. Ennen, kuin siitä tuli tietynkokoinen paperilappu numeroineen ja leimoineen, sen arvo oli käytännössä olematon. Tällainen ostovoiman syntyminen tyhjästä tuntuu jossain määrin luonnonlakien vastaiselta.

Aki Häkkilä

"Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa."

Missä tämä kerrotaan? Ei ainakaan BND:n omassa FAQ:ssa, päinvastoin.

BND:n veroalennukset mahdollistava voitto taas tulee siitä, että BND sijoittaa edelleen osavaltion varat. Sijoittaminen == niistä saadaan korkotuottoa.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

Olen kyllä laittanut lähteeni esille, ei ole vaikeaa klikata ja lukea. Ja ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää, että jos osavaltio ottaa lainaa omasta pankistaan, niin silloin lainasta maksettavan koron merkitys on aika erilainen kuin jos laina otetaan liikepankista. Jos aihe oikeasti kiinnostaa, niin voin suositella tämän liikkeen johtohahmon 10min puheenvuoroa ideasta:
http://www.youtube.com/watch?v=v6Q0YWQdnfU

Aki Häkkilä

Tutustuin pankin omiin sivuihin, eivätkä he mitenkään erikseen mainostaneet tarjoavansa osavaltiolle lainoja muuten kuin rajattuihin tarkoituksiin. Vaikuttaisi sille, että kaikki (tai ainakin suurin osa) ovat yksityisiä projekteja, julkishallinnon sijaan. Samaa liikkeen johtohahmokin kertoo videossaan. Lienee tässä kuitenkin sivuseikka, eikä oikeastaan uutta tietoa.

Olennaista on kuitenkin se, että jotta osavaltion pankki voi lainata muitakin kuin osavaltion rahoja takaisin osavaltiolle, niiden rahojen on tultava jostain. Joko ulkopuolisista talletuksista tai myydyistä velkakirjoista.

Käsittääkseni talousdemokraattien ja muiden zeitgeistaajien piirissä lienee edelleenkin vallalla käsitys, että pankki luo rahan tyhjästä, mutta se ei pidä paikkaansa. Rahan määrä kasvaa pankkijärjestelmässä, ei yksittäisessä pankissa, johtuen rahan kierrosta. Esimerkiksi 2 rahan varannoista ei voi lainata esim. 98 rahaa reservivaatimuksen ollessa 2%.

Voin halutessasi taittaa tästä peistä enemmänkin, hyviä lähteitä on heikosti tarjolla. Suomenkielinen wikipedian artikkeli vähimmäisvarantojärjestelmästä on nähtävästi kuraa. Englanninkielisen Fractional Reserve Banking artikkelin osuus deposit multiplicationista kuvaa ilmiötä ihan hyvin.

Käyttäjän rahanvalhe kuva
Ville Iivarinen

En jaksa taittaa peistä aiheesta luoko pankit rahaa vai ei, väsyin siihen jo tuossa pari vuotta sitten. Lähteistä ei todellakaan ole pulaa, asian voi todeta mistä tahansa keskuspankin julkaisusta, vaikka tässä Suomen Pankin näkemys asiaan:

"Kyky luoda ostovoimaa tyhjästä tekee pankkien luotoista analyyttisesti eri asian kuin mitä ovat muiden rahoituksenvälittäjien luotot. Muut rahoituksenvälittäjät, kuten rahoitusyhtiöt, eivät luo rahaa, vaan niiden täytyy hankkia rahoitus ensin pankkitileilleen, jotta niiden myöntämät luotot voidaan nostaa. Rahalaitokset puolestaan voivat myöntää luotot ensin ja ne saavat rahoituksen samassa yhteydessä. Yksittäinen pankki on tietenkin omasta näkökulmastaan lähimain rahoituksen välittäjän asemassa, eli sen on varattava rahoitus luotonantoonsa. Mutta jos kaikki pankit laajentavat luottojaan nopeasti tasatahtia, ne eivät välttämättä koe likviditeettiongelmaa. Koko kansantalouden tasolla tulkinta menee rahalaitosten osalta yleensä niin, että luotot syntyvät ensin ja niiden rahoitus - talletukset - automaattisesti sen jälkeen (taseessa erät muuttuvat aivan samanaikaisesti)."

-Korhonen, T: Raha ja luotto rahapolitiikassa, sivu 8
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykse...

Fractional reserve artikkelit ovat vanhentuneita, sillä fractional reserve ratio-vaatimus on aikoja sitten korvattu muilla, on liquidity-ratio, asset-to-liability-ratio jne. Vaikka tuossakin sanotaan, että "Yksittäinen pankki on tietenkin omasta näkökulmastaan lähimain rahoituksen välittäjä", niin kuitenkin joka kerta kun pankki myöntää lainan, tai harjoittaa luotonlaajennusta, syntyy lisää rahaa, lisää pankkitalletuksia. Pankki voi kirjoittaa asiakkaan tilille 1000 euroa ja samaan aikaan kirjoittaa toiselle puolelle kirjanpitoa asiakkaalle 1000e velkaa ja tilit täsmää, pankin näkökulmasta mitään rahaa ei ole luotu. Mutta sitten kuitenkin kaikki se, mitä pidämme rahana, eli pankkitalletukset, syntyvät velasta juuri näin.

Jos haluat, voit katsoa pankki- ja rahoitusalan professorin Richard Wernerin lyhyen haastattelun aiheesta:
http://www.youtube.com/watch?v=wDHSUgA29Ls

Myös yhdistyksemme sivuilla on asiaa selvitetty:
http://www.talousdemokratia.fi/sivut/asiaa

Enempää en jaksa tästä jankata, kaiken tämän tiedon olen postannut tänne blogiin moneen kertaan. Ymmärrän kyllä, että joillekin ihmisille asian uskominen voi tuottaa vielä vaikeuksia, mutta onneksi joka päivä yhä useammat on uutiset luettuaan valmiita uskomaan, että rahasysteemissä on oikeasti jokin tosi pahasti pielessä.

Aki Häkkilä

"Pankki voi kirjoittaa asiakkaan tilille 1000 euroa ja samaan aikaan kirjoittaa toiselle puolelle kirjanpitoa asiakkaalle 1000e velkaa ja tilit täsmää, pankin näkökulmasta mitään rahaa ei ole luotu."

Näin
* joko kansantalouden näkökulmasta
* tai yksittäisen pankin näkökulmasta siinä tapauksessa, että myyjän on talletettava koko summa ostajan pankkiin siten että se on nostettavissa lyhennysten kanssa samaan tahtiin. Ymmärrätkö eron? Sitä ei tunnuta yleensä ymmärrettävän.

Hyödyttäisi samalla kuvata miten tässä prosessissa
"pankin saama keskuspankkiraha (base money, outside money, high-powered money) kiertää uusiutuvana luottona ja talletuksena pankin ja yleisön välillä huveten vähitellen ns. vuotoina käteisrahaan, pakollisiin reserveihin tai ulkomaille.", joka on lainaus linkittämästäsi Suomen Pankin julkaisusta.

Toimituksen poiminnat